Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Ei itke iso minua, Ei emo pane pahaksi, Ei kastu sisaren kasvot, Veikon silmä ei vettä vieri, Vaikka joutuisin jokehen, Elikkä vierisin vetehen, Kaatuisin kalamerehen, Sisareksi siikasille, Veikoksi veen kaloille. Koti toivoi kuolleheksi, Piha pitkin maanneheksi, Maja maani myöneheksi, Kartano kaonneheksi. Sukuhuni survelime, Heimohoni heittelime, Suku surmaksi rupesi, Heimo hengen kiertäjäksi, Kulkkuni kuristajaksi,
Meni metsähän kesolla, Lintu lauleli lehossa: »Ele itke, neito parka, Yhtä sulhoa ijäti, Kyllä saat sä toisen kullan, Sulhon vieläki paremman, Tuo sulle sinisen silkin Sekä sormukset soreat, Tuopi uuet ummiskengät, Sekä pasmakat paremmat.» Neito vasten vastaeli: »Jos saisinki toisen sulhon, En mä saa sinä ikänä, En omoa kullaistani». Kant.
Sillä että lapsi heti totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin terweellisempi. Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi ruokkia; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja autettaa.
Jo olisi minulla aika Näiltä ilmoilta eritä; Ei mua isäni itke, Ei emo pane pahaksi, Ei kastu sisaren kasvot, Veikon silmät vettä vuoa, Vaikka vierisin vetehen, Kaatuisin kalamerehen, Alle aaltojen syvien, Päälle mustien murien.» Ainon harhaileminen ilmoittaa hänen levottomuuttansa, jota ei hän enää voi henkensä voimilla hallita.
Tässä ollaan kerrankin keskellä suomalaista sodan-käsitystä: tässä eivät liput liehu eivätkä rummut pärise, tässä ei ole aikaa leikintekoon eikä karakterististen sotavanhusten kuvauksiin, tässä eivät »torpan tytöt» itke, eivät »sotilaspojat» eivätkä jalot Wilhelm von Schwerinit tee tarumaisia sankaritöitä. Tässä ei mennä soitellen sotaan.
JULIA. Niin sen tunnen, että täytyy Ijäti itkeä mun ystävääni. KREIVINNA CAPULET. Niin, kuolemaansa et niin paljo itke, Kuin että elää murhamies, se konna. JULIA. Ken konna se? KREIVINNA CAPULET. Se konna Romeo. Konnasta kaukana kuin taivas maasta! Jumal' anteeks hälle suokoon! Minä teen sen Sydämmest' aivan, vaikkei mikään mies Niin sydäntäni huoleta kuin hän.
Hän oli enkeli maan päällä, ennenkuin hän muuttui taivaalliseksi enkeliksi. Menetelkää hänen kanssansa niinkuin sisarenne kanssa; me tulemme vielä erään kerran tänne rukoilemaan hänen haudallensa. D'Artagnan kätki kasvonsa Athoksen povelle ja puhkesi nyyhkytyksiin. Itke, sanoi Athos, itke, sinä sydän, joka olet täynnä rakkautta, nuoruutta ja elämää!
Vennu kirosi ja sanoi, että vaikka paikalle tappaisit, niin sittenkään ei hän itke, ja että kun hänen kätensä olisivat vapaat, niin saataisiin koettaa... »Mutta vielä ne kerran ovat vapaat!» Toiset murisivat ja helistelivät kahleitansa.
»En sano.» »Sen verran voit kumminkin ilmaista.» »En, en vaikka. Elä pyydäkään.» »Jussi, Jussi, sinä varmaan olit mukana. Ja nyt sinut eroitetaan koulusta.» »Kas niin, etköhän jo rupea itkemään. Tuommoinen sinä aina olet. Ei sinulle pitäisi koskaan mitään kertoa.» »Enhän minä itke.» Hanna hieroi silmiään ja koetti näyttää urhoolliselta. »Mutta jos sinut eroitetaan koulusta?»
Hän puhuttelee ensiksi erinomaisen ystävällisesti ja lempeästi murheellista, huolen painamaa äitiä, sanoen: "Elä itke", ja sitte virkkaa hän kuolleelle nuorukaiselle: "Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse ylös!" Kuollut nouseekin ja rupee puhumaan. Ja tuo henkilö antaa hänet äidille.
Päivän Sana
Muut Etsivät