Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Syksyn tultua samosimme pensastoissa kooten suuria varastoja maukkaita, ruskeita pähkinöitä. Hupaista oli istuskella noissa kuivissa lehdissä, jotka maahan olivat kokoontuneet, ja jotka pyrynä lentelivät jalkojemme edestä.
Sellainen on elämä, että ihminen ei voi vetäytyä syrjään milloin haluaa, eikä toiselta puolen tahdo silloin, kun olisi siihen syytä, vaan vielä vanhoillaankin ankaran tarkasti noudattavat salaperäisyyttä, mikä edellyttää piilottelemista. Heitä voisi verrata kylän vanhuksiin, jotka aina vaan haluavat istuskella kadunpuoleisella, portaalla, vaikka he siten saattavat vanhuuden pilkan esineeksi.
Toiveet ovat semmoinen pohjapaino, joka usein vääntää veneen kallelleen, mutta ei se haittaa, jos vaan ahkera muurahainen on perämiehenä ja elämän laiva vihdoin pääsee kotisatamaan. Valtteri toisen kerran pulassa. Eräänä päivänä Sokurimaassa Taivasmäellä. Kyllä mar sinun on hyvä ja lämmin istuskella tuolla huoneessa käsiäsi lämmitellen valkean ääressä.
Ratsastettuamme melkein neljä tuntia tulimme erääseen kylään, jonka läpi virtasi kaunis joki. Joen äyräillä saimme me taasen istuskella ja levähtää komeitten lehtipuitten varjossa. Mutta tämä lepo oli vähällä tulla meille kovin kalliiksi.
Rengill' ei ole rekiä, Eikä orjalla oritta; Rek' on rengillä matala, Kasakalla kaiat laiat Matala monen ajoa, Kaita kahen istuskella. Jo minä menen jonaki. Eläpä emoni rukka, Elä sie toru minua; Toru toista tuomoasi, Varo vaivan nähtyäsi, Jonk' oot tuonut tuhmemmasti, Kaihemmasti kasvatellut! Jo minä menen jonaki, Jo jonaki, jo kunaki, Renkipoikien remussa, Kasakkojen kainalossa.
Mikäpä olisi Kukkelmanin kuumina kesäöinä loikoa Nelman kanssa viileässä eteisessä, vaikkapa koivunlehdistä kyhätyllä laverilla? Ja istuskella illoin rannalla, jota suhiseva kaislikko reunusti. Ja soudella... Kun Sakris teki työtä, olisi Nelma koko päivän siinä äärellä. Ja heilinsä ruuasta maksaisi Sakris tietysti Mikolle taikka tädille. Näin Sakris aikoi. Mutta siitä nyt ei tullut mitään!
Hitaasti ja nauttien astui lehtori ylös matoitettuja portaita huoneeseensa ja väänsi sähkönappulaa. Oli se toista kuin öljylamput. Valoisa kuin keskellä päivää! Ei hän tosiaankaan vielä malttanut mennä maata. Kovin tuntui hauskalta tämä huone. Mukavampi oli kumminkin istuskella ilman tärkättyä kaulusta ja etumusta. Lehtori rupesi suuren peilin edessä irroittamaan kaulahuiviaan.
Siitä, mikä elämässä on tervettä, on meihin miehiin jäänyt jotakin sano sitä vaikka eläimellisyydeksi tai elämän välttämättömyydeksi ja se vaikuttaa haaveilua vastaan tämän kaikissa kuutamoisissa muodoissa. Romahdusta ei voi välttää. Mutta ajan mittaan on hauskempaa istuskella vararikkoisena kartanossa kuin saarella ... anteeksi, en minä tahdo häiritä! Muistuu vaan mieleeni muuan retki Canadaan.
Hänen ainoa huvinsa oli sunnuntai-ehtoopäivin, pestyänsä itsensä, istuskella puhtaissa paitahioissa vanhain poppelipuiden juurella hautausmaanmuurin vieressä ja katsella hautapatsaita ja kaikkia noita kauniita kukkasia.
Ei nykyjään enää, neiti; ensin se oli aika vaikea, mutta nyt saatan minä jo istuskella näin ylhäällä, sanoi välskäri. Se vaatii hyvin paljon kärsivällisyyttä, rakas Biina! Oh, siitä pitää rakas Herra Jeesus kyllä huolta, mutta minua painaa hiukan se, että matammi Kinnula tulee joka päivä tänne ja aihkailee sitä, koska minä tulen jälleen niin kykeneväksi, että jaksan maksaa huoneen vuokran.
Päivän Sana
Muut Etsivät