Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Mutta sitten jo täysikäisenä, kun hän tuli ensimäisen revolverinsa omistajaksi hänellä oli silloin jo välit selvänä Ingridin kanssa ja hän vaan aiko ruveta harjoittamaan pilkkaan-ampumista revolverilla istui hän kerran kotona, ladattu revolveri kädessä, käänsi sen piipun piloilla kasvojansa kohden, lähensi, lähensi, avasi suunsa niin, että luoti olisi suoraan kitaan lentänyt, jos hän olisi painanut liipasinta.
Hän luki ja luki sitä, osasi sen vihdoin ulkoa ja kertoi sitä itselleen voidakseen näin ehkä paremmin ymmärtää, koetti erilaisella painolla lukea samoja paikkoja. Ei tullut mitään valoa. Mutta sitten hän rupesi toistamaan: Heddi, Heddi, ja alkoi hämärästi muistella Gabrielin kertoneen jostakkin Heddistä, Ingridin sisaresta, joka oli joutunut harhateille.
Ingrid katsahti ylös ja kas, sieltä näkyi Olle tulevan täyttä vauhtia vähäinen lintuhäkki kädessään. Kun hän näki Ingridin ja Elsan, huusi hän: Elsa, tässä saat linnun, jonka toivot. Pikku Elsa huusi ilosta ja otti liutuhäkin helmaansa suudellen sitä. Hän oli aivan kun sekaisin ilosta.
Hän oli Johanneksen luona saanut ihan odottamattaan kuulla sen uutisen, että Gabriel oli jo aikaa sitten viettänyt häänsä Ingridin kanssa. Kun muut puhuivat siitä iloisesti ja hänen tietysti olisi myöskin ollut syytä iloita, seisoi hän erillään murretuin mielin.
Siis sinä et tahtoisi olla veturinkuljettajana? Sama se minulle on olenko lämmittäjä vai veturinkuljettaja. Lämmittäjänä on vapaampi. Mutta Ingridin tähden olen sentään luvannut koettaa. Ymmärrätkö? Mutta minä itse tahtoisin tehdä vaan sitä mitä minä tahdon tehdä. Siinäpä sinä näet, heti kun menet naimisiin, saat luvan tehdä hiukan toisin kuin tahtoisit.
Kun hän katsoi ja näki Ingridin hienot silmäpiirteet ja laihtuneen nenän, tuli hänen, entisen kylmyytensä vuoksi, hirveän sääli Ingridiä ja hän tunsi tätä kohtaan niin loppumatonta rakkautta, että ainoastaan sisarvainajaa kohtaan oli joskus semmoista tuntenut. Teki mieli tulla ja hyväillä Ingridin tukkaa ja otsaa, ja kun se ei sopinut, alkoi silmissä kutkua ja kostua.
Ingridin tähden hän vielä olisi lukenutkin, mutta kun siihen tuli lisäksi nuo 300 markkaa, oli se aivan sietämätöntä hänelle, näytti niinkuin hän olisi viilaillut ja varvaillut vaan konttoristin käskystä, ja kaikki vapaus tuntui olevan poissa. Talvi kului Gabrielin saamatta mitään säästetyksi.
Mutta katsoen siihen, että hänen lauseensa niin lohdutti itkevää Ingridiä, hän sentään jätti tällä kertaa mitään selityksiä tekemättä ja antoi Ingridin luulla, että hän oli nyt muuttanut rotua ja piti kaikkia vallassäätyisiä luonnollisina vihollisinaan, kuten Ingridkin. Mitä ne nyt sinulle tekevät, rakas, oma Gabriel! sanoi Ingrid puristautuen häneen kiinni. Mutta Gabriel ei nyt ajatellut sitä.
"Vaikka panenkin silmät ja korvat kiinni, en pääse leikistä sillä, vaan korkoa koron päälle kasvavat nyt sekaannukset, niinkuin se 300-markkanen." "Kaikista entisistä sekaannuksista olen päässyt puhtaaksi sillä, että olen pyytänyt anteeksi. Niin oli papan kanssa, niin seppien ja niin Ingridin kanssa.
Siinä oli hänestä jotain surullista: ikäänkuin jokin juopa olisi tahtonut aueta Ingridin ja hänen väliin sentähden vaan, että hänessä ei ollut sitä inhoa kaikkia herroja vastaan, joka oli Ingridissä, ja joka nähtävästi oli suureksi osaksi tehnyt Ingridin siksi, mikä hän oli; ainakin oli alkusyynä tuohon Ingridille omituiseen sähähtämiseen ja kiivastumiseen ilman ymmärrettävää syytä.
Päivän Sana
Muut Etsivät