Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Elsa asteli äänetönnä Liisan sivulla, katsellen häpeissään eteensä. Kun hän olisi viitsinyt, niin olisi pyytänyt anteeksi Liisalta. Hän oli ollut ilkeä. Miksi oli ollutkin niin ilkeä?
Epäilemättä oli Elshöft kuullut Martin huudon sillä hän käänsi päätänsä jäänyttä rantaa päin ja taukosi soutamasta, ilmeisesti kahdenvaiheisena, kääntyisikö hän takaisin vai ei. "Tuo ilkeä konna pettää meidän varmaan!" sanoi Martti.
Vilho on häntä rakastellut, niinkuin kaikki muutkin nuoret herrat, vaikk'ei hän sitä koskaan tahdo myöntää. Ah, mitä näen minä! Tuolla hän istuukin ikkunassaan varmaankin odottaen, että Vilho näyttäytyisi! Oi, nyt ymmärrän kaikki! Ilkeä, petollinen Vilho! Minä olin siis kuitenkin oikeassa, kun sen tapaista hänestä epäilin.
Sinä soittaisit sitten piiat hyviksi ja ruoat kypsiksi eikö niin, pieni vastarannan kiiski? Sinä olet ilkeä! Sinä pilkkaat minua, kokematonta vaimorukkaa. Enhän, kultaseni. Vaan ole nyt tyyni ja sano mikä sinun oikein on? Näethän millainen on esiliinani siinä nyt on päivälliseksi keitetty rusinasoppa Rusinasoppa! Voi sinä lammesta nostettu sorsantytär! eikö muuta? Niin no? se kaatui!
Kun vanha kalastaja oli herennyt raivoamasta kohmelossaan ja kornaten makasi vuoteellaan, tuotiin pyhä raamattu esiin ja tuotti surullisille lohdutuksen. Se suloinen rauha ja ihastus, jonka hartaat kuulijat siitä ammensivat, oli aivan toista, verrattoman korkeampaa laatua kuin se hurmaus, mihinkä ilkeä kalastaja joutui turmelevaisen juomansa nautinnosta.
Dilber nauraen. "Jos hän tahtoi pitää niitä kuolemansa jälkeen, ilkeä, vanha saituri", jatkoi vaimo, "miks'ei hän elänyt niinkuin muut ihmiset? Silloin olisi joku hoitanut häntä, kun hän loppua teki, mutta nyt hän sai aivan yksinään vetää viimeisen kutkauksensa." "Aivan niin", arveli Mrs. Dilber. "se on Jumalan rangaistus hänelle."
»Akka sun pitäisi ottaa ja katsoa vähän rikkaanlainen», muori viimeiseksi päätyi esittämään. »Ota tuo Rekipellon Sanna!» Muori katseli ystävällinen hymy huulilla poikaansa, joka oudosti muljotteli. »Ettäkö tulisi sulle juoppotoveriksi?» kysyi Esa ilkeä ilme kasvoilla. Muori rupesi jotakin mutisemaan, pisti pullon taskuunsa ja lähti tupaan. »Yksikö ryyppy sieltä vain riittikin?
Olin jo nähnyt tavatonta inhimillisen työvoiman tuhlausta, nyt näin kauneimmassa muodossaan sen kurjuuden, mitä tämä tuhlaus synnytti. Kurjien, ylen täyteen ahdettujen asuntojen mustista ovista ja ikkunoista kummaltakin puolelta katua virtasi ilkeä haju. Kadut ja kujat olivat täynnä samanlaista haisevaa saastaa, kuin orjalaivojen välikannet.
Kun näet katselemaan, ihatakseni taas minä käännyin, Luudan laskevi tuo likahan sekä selkähän' iskee; Ilkeä jäi likapilkku ja tahrasi mekkoni pestyn.
Täällä on ilkeä vanhapoika, jota kaikki sanovat Erkki sedäksi ja joka aina vaan kuljeksii täällä, tahtoo vähän väliä minua suudella ja kutsuu minua pikku maalaisruusukseen. Ja he ovat antaneet minulle vannehameen ja kiharoineet hiukseni ja käskeneet minun käydä jalat enemmän ulospäin. Ei, anna, isä, minun tulla kotiin, minä niin ikävöin sinua ja kaikkia teitä, Kultaruusuani ja Mustaani.
Päivän Sana
Muut Etsivät