Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
"No mutta hyvä ystävä!" huudahteli hän; "kävisit edes lääkärin luona, tai muuta koettaisit. Ihanhan sinä huudat minulta korvat lukkoon. Mokomakin pasuna." "Natalia Niholajewna! Hyvä ja armollinen rouva!" vastaili Martin Petrovitsh. "Enhän minä kulkulleni mitä mahda. Ja mitäs ne rohdot sitten minulle saisivat? Ajatelkaa toki itsekin! Paras on, että minä taas olen vaiti pikkuruisen."
Mutta hän ei sanonut mitään, heitti vain vaatteet käsistänsä, sysäsi syrjään lapset, jotka siinä seisoivat edessä, suut ja silmät ihan seljällänsä, ja ylös mäkeä, Jonson jäljestä yhä mutisten: "ihanhan hän on hulluna." Kun matami saapui pikku tupaansa, oli siellä surkea näky edessä.
Tiedättekö, Kreeta!... Kun otin tämän puvun alas naulasta, en voinut olla koettamatta sitä ylleni ... ja kun se kerran oli ylläni ... niin en voinut olla näyttämättä sitä teille. Tässä nyt olen... Siunatkoon sinua, Johanna!... Ihanhan sinä olet täysi-ihminen! Niinhän pitäisikin! Oikeinko tämä sopii minulle?... mitä, Kreeta? No niin se istuu kuin valettu... Kelpaisit vaikka morsiameksi.
Se täytyy tehdä, sitä ne häpeävät varsinkin kun tietävät tulevan pyhän aikana olevan piispantutkinnon, missä juuri kirkkoraati tekee selvän seurakunnan tilasta." "Mutta voi kuitenkin tuota elämää", keskeytti rovastinna. "Ihanhan kaatuu koko maailma... Maailmanlopun viimeiset ajat lienevät todellakin käsissä." "Ei auta. Kirkkoraatiin täytyy saada.
Vaan kun siellä ei olisi kehenkään luottamista, kaikki olisi sinun hoidettavanasi, kun ei heillä ole ketään ominaista katsojaa, niin siinäkös sinulle huolta ja hoppua tulisi. Ihanhan sinut, piika rukka, elävät söisi. Sinäkin vielä kun olet tottumatoin kaikkeen talon hoitoon, niinkuin Simokin, niin eihän teistä tulisi minkäänlaista eläjää.
"Minä tapan sinut, kuulethan: mene tiehes!" Nämä sanat puhkesivat hänen rinnastaan hurjana huutona, ärjymisenä. Päätään hän ei kumminkaan kääntänyt, vaan katsoi vimmastuneena suoraan eteensä. "Otan ja viskaan sinut tuonne veteen kaikkine hupsuine neuvoinesi, kyllä minä näytän sinulle, mitenkä vanhoja ihmisiä häiritään, senkin penikka!" "Ihanhan tuo mies on hullu!" juolahti mieleeni.
Silakkaa syödessäni sanoin minä pastorille: »Nämä silakat on ostettu meidän pitäjästä.» »Ei olekaan», vastasi pastori hymyillen. »Mutta ihanhan nämä maistuvat samanlaisilta kuin Kemiön silakat», väitin minä. »Kyllä ne on ostettu korpoolaisilta Turusta», nauroi pastori, »ja eikö nuo silakat liene kaikkialla samanmakuisia.» Rakuunat, jotka näkyivät osaavan jonkin verran suomea, nauroivat myöskin.
"Ihanhan luulisi suihkulähteen heittäneen teidät tänne? Lapsi, te ette todellakaan tiedä, mitä kallista aarretta noin viattomasti ja keveästi kannatte kiharoissanne!" "Kyllä, teidän korkeutenne, minä sen tiedän: helmeni ovat suuren rikkauden viimeiset jäljet", vastasin hänelle koettaen saada äänelleni tyvenen kaiun.
Siellä se nyt vasta kaikista kummin oli ... ja siltä puolen yhä komeampi. Mutta eivät Matti ja Liisa oikein tienneet mitä katsella ... siinä käveli kuin lattialla ... ja ihanhan se oikeata lattiata olikin ... vaan mitähän varten se oli ulkoilmassa lattia? ... ja ikkunat kahdesta isosta lasista ... ja ovet yhä komeammat ... kirjoituksia seinissä ... ja kello seinässä kiinni, kielessä nauha...
Pieni Jerikokin oli Tiinan hautajaisissa. Vilusta väristen seisoi hän äitinsä kanssa lumisella hautausmaalla, matalalla multavallilla, joka Ison-Tiinan erotti elävistä. Katkeroita kyyneliä itki poikaraukka, kun Ison-Tiinan arkun päälle ajettiin niin paljo multaa, "että ihanhan se hukkuu", kuten hän sanoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät