Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä vuohen palkastani; Myy minun vuohen, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä koiran palkastani; Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä sian palkastani; Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanani, Kukko sanoi kukkuluuraa.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä lehmän palkastani; Muu minun lehmäni, Myy minun vuohen, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kukkuluuraa.
En ollut aluksi häntä huomatakaan, vaikka hän istui siinä niin vakavana korvat pystyssä niinkuin olin tottunut hänet näkemään isäni kartanolla. Hau! sanoi Musti, huomatessaan, että aioin aivan tervehtimättä ja sanaa puhumatta ohitse mennä. Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet? Lietkö oikeilla asioillakaan? Pysähdyin heti, tervehdin kohteliaasti ja annoin kättä hänelle.
Jo loistaa rusko pilvestä, Ja metsätorvi raikuu: "Tu, tuu, tu tuu;" sen äänestä Noin kalliotkin kaikuu; Ja raitis, raitis on nyt sää, Ei kuolemaks oo retki tää. "Hau, hau", nyt kuuluu metsästä Ja jänis vilahtelee: "Pang, pang", myös paukkuu pyssystä, Ja savu tuprahtelee. "*Mehercle! Ubi lepus?*" Oi, Se juoksi pois. Nyt *tuba* soi! Ei ollut tämä tepponen *Diana*-immen ilkku.
Musti hyppeli edellä, ikäänkuin olisi tahtonut mennä jo ennakolta ilmoittamaan vastaantuleville hämmästyneille kirkkomiehille: "katsokaas mihin kunniaan leikkitoverini on kohonnut; hän se on, joka tuolta jälestäpäin tulee käsi kädessä vanhan herran kanssa kyllä se on hän, uskokaa pois, vaikka hänellä onkin huivi päässä, hau, hau".
Sitte riensi se toisten kirkkomiesten luo ja "hau, hau", kuului lakkaamatta, sillä Mustin mielestä piti tien olla auki, kun perästä päin tuli hänen pieni isäntänsä ja vanha herra käsikkäin, "hau, hau". Kotiin tultuamme oli siellä vieras, kummini, ja pöydällä oli pieni viheriäinen olento. Se oli mielestäni sangen soma. Minä katselin sitä, sillaikaa kuin aikaihmiset tervehtivät toisiaan.
Minun täytyi suorastaan varjella itseäni hänen hyväilyiltään. Hau, hau! haukahti hän aina välillä, silmät pelkästä riemun runsaudesta killillään. Sinä vanha veijari! Mitä oli sinulla Höyhensaarilla tekemistä? Oikeastaan ei enempää kuin sinullakaan, koetin itseäni puolustella. Mutta olipa hauskaa, että sentään tavattiin vielä kerran ennen kuolemaamme.
Häu kiitti yrittäväisyyttäni. Olimme jo monesta paikasta käyneet etsimässä työtä, vaan turhaan. Seisoimme muutamassa kadun kulmassa tuumaillen, mistä nyt vielä koettaisimme. Seisoessamme siinä lähestyi meitä remuava koulu-poikajoukko, joka ärsytteli »Vanhaa Aatamia». Tämä Vanha Aatami oli omituinen näöltään ja luonnoltaan.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä uuhen palkastani; Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kulclculuuraa.
Päivän Sana
Muut Etsivät