United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli viileä ilta helteisen päivän jälkeen. Rinnassani alkoivat aaltoilla vastalaineet. Mitä hittoa sinä meinaat, Kaapro? Oikeinko olet tosissasi? Niinkö äkkiä se sellainenkin ahven kävi koukkuun? Vastaan tuli poikajoukko kansanjuhlasta, laulaen että kangas helähteli: "Silloin ma tyttöjä hyväilen, Kun ei ole muita töitä: Pyhänseutuna kyläilen Ja laulelen pitkin teitä." Peijakkaan pojat!
Sua rakastan, vaikk'et sä höyhenillä Koreilla loistakaan; Sun tunnen, vaikkei sielus sävelillä Ilmaise tunteitaan. On verhos tumma niinkuin yö, ja kieles On mykkä niinkuin tää. Et kiiltää voi, et laulaa mutta mieles Halaapi ystävää. Rumaksi mainivat sua, ihmemiellä, Kun mä sua hyväilen, Vaan hellä, vilpitön oot mitäs vielä Ma vaadin, tarvinnen?
Ja silloin, peippo, sun laulusi Ei rauennut ole turhaksi. Minua kukkaset miellyttää, Hyväilen oikein heitä, Ja lemmin, oikein rakastan Kuin hyviä enkeleitä. Tekisi mieleni poimimaan, Mutta en henno kuitenkaan. "Voi sua tuhmaa Jussia! Sehän on kukkien mieleen, Heitä kun lempii, rakastaa, Asettaen rintapieleen, Heitä kun riipoo rinnoilleen, Ottakoon vaikka juurineen." MIKS ELET
"Pysy alallasi hieno herraseni", sanoi Audacia, ja lahjoitti Jim'ille mitä somimman, pienen korvapuustin; "minä mieluimmin hyväilen itse.