Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Luuletko niin, Porthos? vastasi muskettisoturi kolkosti hymyten, jonka hymyilyn d'Artagnan yksin ymmärsi. Minulle johtuu eräs seikka mieleeni, sanoi d'Artagnan. Sano se! kehoittivat muskettisoturit. Aseihin! huusi Grimaud. Nuoret miehet nousivat nopeasti ylös ja juoksivat muskettinsa luoksi.
Talon omistaja oli nimeltään Lauri; yleiseen tunnettu nimellä Luknenmies, väliin iloisessa seurassa: Luknenpoika. Mutta se, joka toivoi olevansa tervetullut Lukne-taloon, hän tervehti hymyillen isäntää: "Hyvää päivää Lauri Karhu", sillä silloin hän oli melkein varma siitä, että hän sai vastaukseksi hymyilyn ja sitä paitsi pullollisen talon parhainta olutta.
Laajalla käden liikkeellä osoitti setä minulle laaksoa ja lausui sitten, itseään oikaisten, hitaasti: "Katso, Jean, tämä on kevät. Maa riemuitsee, poikani, ja minä olen tuonut sinut tänne, tämän valoisan kentän luo näyttääkseni sinulle uuden vuodenajan ensi hymyilyn. Katso, mikä loisto, mikä suloisuus! Maisemasta kohoaa vienoja tuoksuja, jotka elähyttäväin tuulahdusten tavoin koskevat kasvojamme."
Tuossa ... tuossa hän viruu sohvallaan, sairaana, kärsivänä ... yksin, aina vaan yksin... Ja siitä, että hän koettaa muuttaa tuon kohtauksen, ei lähde apua ... ei auta, vaikka hän on asettavinaan itsensä seisomaan hänen vuoteensa viereen ja koko mielikuvituksensa voimalla koettaa saada hymyilyn hänen huulilleen ja lausuu hänen manansa: "minullahan ei ole mitään anteeksi annettavaa", ei, hymyily poistuu, kasvot ovat kalpeat ja synkät, silmistä kohtaa ihmeellisen suruinen, nuhteleva katse ... hän on yksin ... aina vaan yksin ... yksin sairaudessa, surussa ja sieluntaisteluissa...
Tääll' on sudet vaan Usva-majoissaan. Jos mä lentäisin, Niinkuin kotka tuo, Kultapilven luo, Ehkä näkisin Silmät lemmityn, Huulten hymyilyn. Sydämeni sä Kohta kiedoit niin Lemmen pauloihin, Ett'en selviä: Vedät totta kuin Koski innostuin. Sinut nähtyäin, Suurest' ikävöin, Aina päivin, öin Mietin mielessäin: On se onni vaan, Kun sun omaks' saan!
Elämänsä oli kyllä täynnä suruja ja murheita ja kuitenki olivat he siinä niin tyytyväiset, niin iloiset, palattuansa kaupungista juoksu-jalassa ja kohdattuansa ukko-vainaan lempeän hymyilyn. Koko yön istui poika koiranensa sammuneen takan ääressä pimeässä. Kovasti puristi hän koiraa saadaksensa vähänki lämmintä ja lohdutusta. Ruumiinsa eivät tunteneet pakkasta, mutta sydämensä jäätyivät surusta.
Mutta Regina oli kyyneliensäkin läpi nähnyt tuon omituisen hymyilyn ja hän kauhistui sitä. Hänelle näytti selviävän kamala salaisuus. Tule! kiirehti munkki. Messeniuksen vaimo, joka on katolilainen, saattaa ystävämme hautaan. Reginan silmät tuijottivat munkkiin ja häntä pudistutti. Eilen illalla kello 7, sanoi hän, oli Dorthe vielä aivan terve.
"Mutta minä olen viattoman lapsen kasvojen hymyilyn kautta pelastunut pahimmasta, kaikesta mikä olisi ainaiseksi tyhjäksi tehnyt sen tien, jolla toivoin onnea saavuttavani, joka olisi tehnyt minun mahdottomaksi siihen puhtaasen rakkauteen, joka nyt, toivoakseni, minua odottaa ja kaunistaa onnen unelmiani. Ainoastaan yhden kerran olin suuressa vaarassa sitä vaaran hetkeä muistan vavistukselta.
Señora oli näet yhäti sama, sama ahkera kirjanpitäjä, joka kirjoitti numeroja laskien ja selaillen raskaan kassakirjansa lehtiä suomatta ihailijallensa muuta tyydytystä kuin minkä hänelle mahdollisesti tuotti hänen hienon sivukuvansa katseleminen tai heikot hymyilyn oireet silmäkulmissa.
»Te olette tulleet puhelemaan kuolevan miehen kanssa ainoasta, mitä hän enää ajatteli»; hän sanoi. »Sulimmat, nöyrimmät kiitokset.» Hän puhui omituisella, ritarillisella, kohteliaalla tavalla, joka olisi herättänyt hymyilyn, jolleivät hänen katseensa ja äänensä olisi osoittaneet, kuinka syvästi hän oli liikutettu. Hän katsoi Katriinaan. Tämä lähti huoneesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät