Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Voi, kuinka onnellinen minä olen!" "Niin olen minäkin!" arvelin minä. "Ja minä myöskin!" lausui punehtuva ja hymyilevä Sofia. "Me olemme kaikki niin onnelliset, kuin mahdollista!" sanoi Traddles. "Tytötkin ovat onnelliset. Voi sentään, minä totta puhuen olin kokonaan unhottaa heidät!" "Unhottaa?" kysyin minä. "Tytöt", vastasi Traddles. "Sofian sisaret. He ovat meidän luonamme.
Mutta rauhallinen, hymyilevä satama oli lähellä, se viittasi häntä luokseen ja kukat tuoksuivat, satakielet lauloivat, ja ääni sanoi: »Tule, lapsiparka! Myrsky on ohitse!» Frits ei koskaan olisi voinut uneksiakaan saavansa tällaista vastaanottoa. Hänen oma äitinsä käski häntä suutelemaan Doroteaa! Mutta kun hän aikoi noudattaa käskyä ja syleillä tyttöä, syöksyi eukko väliin ja erotti heidät.
Nyt se oli sekä hymyilevä että välkkyvä nousevan auringon kullassa, kun rannat kuvastuivat syvälle tyyneen veteen, eikä mitään sen jylhyydestä ollut kadonnut. Verraton lahti. Kuopioon mennään samoja jälkiä kuin sieltä tultiinkin.
Sällit toki ahertivat yhä nytkin työssänsä. Nahkaa niistä toinen takoi ja toinen purasimella kengänpohjaan kireesti reikiä pisteli. Iivana Ivanovitsh, tuota? yritteli yhäti kovin hölmönä tuijottava Andrei: Tarkoitan, muijan aiot?... Eh? Jei bohu! vannoi hymyilevä Iivana. Siitä tulikin lopulta kuin ikään eloisampaa jo kaikkeen.
Eukkojen kurittamisesta, näet, kun puhe siinä asiaa sivusi, niin ukko suutaroidessaan äkkiä peräsi Iivanalta: Entä sinä... Mikä sinun nimesi olikaan? Iivana Ivanovitsh. Vot, Iivana Ivanovitsh ... tarkoitan... Sinä, tarkoitan, et kurittanut muoriasi? Herra varjelkoon! torjui hymyilevä Iivana moisen syytöksen.
Mutta kun päivä kallistui, näytti elämäkin alenevan. En tiedä, mistä se tuli; se näytti harvoin hyvältä kynttilänvalossa. Minä kaipasin silloin jotakuta, jonka kanssa puhuisin. Minä kaipasin Agnes'ia. Minä huomasin hirveän aukon siinä, missä tuo hymyilevä kätkö, jolle olin uskonut kaikki, ennen oli siainnut. Mrs. Crupp näytti olevan pitkän matkan päässä.
No, ehkä voisikin kutsua tänne kaikkien ymmärtäväisimpiä heistä, sanoi Nehljudof: kyllä minä heille tekisin tarkan selon. Miksei se kävisi päinsä, sanoi hymyilevä pehtori. Vai niin, no käskekäähän sitten huomiseksi. Se käy hyvin päinsä, sanoi pehtori ja hymähti vielä tyytyväisemmin, käsken huomiseksi.
En siinä erehtynytkään, sillä kun katsahdin eteeni, oli siellä vihreärantainen lahti, jonka pohjukassa oli hauskan näköinen talo ja talon takana korkeanlainen lehtoinen mäen rinne peltoineen ja ahoineen. Kun olimme monta päivää vaeltaneet yksitoikkoista ruskeaa havumetsätaivalta, niin teki hyvää silmälle tämä hymyilevä vihreys.
Kuin olisi hänen silmiensä hymyilevä, aurinkoinen syvyys tahtonut joka hetki sanoa Johannekselle: »Mene vain, kultapoikaseni! Mene kävelemään! Sinä palajat kyllä takaisin, ja silloin suljen sinut jälleen syleilyyni.» Johannesta harmitti tuo voitonvarmuus. Entäpä minä en palajaisikaan, ajatteli hän. Entäpä minä nyt menisinkin menojani?
Sitte pudisti hän Ollin kättä ja sanoi tahtovansa, että Olli tahtoisi hänelle perin pohjin opettaa maanviljelystä; hymyilevä Inkeri katsoi häneen kummastellen. "Eihän tuo ole Inkeri! Noita kasvoja en tunne enää! Eihän sillä pikku tytöllä, joka tahtoi meidät jättää ja palata kotiinsa, ollut tuollaiset kasvot." Kaikki nauroivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät