United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Petros", huusi hän, "kautta jumalan ja kaikkien pyhimysten, mitä olet tehnyt? "Meidän sopimuksemme riippuu kokonaan Belisariuksesta, jonka sinä nyt palautat kotiin." "Ja annat tuon kopean riemuita", sanoi Gotelindis hampaitaan kiristellen. Mutta Petros hymyili. Viekas voitonvarmuus loisti hänen kasvoistaan. "Olkaa huoletta", sanoi hän, "tällä kertaa on hän voitettu.
Kaunis, ylpeä mies, elämänhalu ja voitonvarmuus hymyilevissä huulissa!... Ja oliko tuo valkoinen käsi, joka niin voimakkaasti ja kuitenkin luontevan viehättävästi nojautui pöytää vasten ... oliko se todellakin kohottanut murha-aseen ja ainoalla laukauksella musertanut kirkkaan hehkuvan otsan?... Oliko hän tehnyt tuon murhatyön Karolinenlustissa?
Kuin olisi hänen silmiensä hymyilevä, aurinkoinen syvyys tahtonut joka hetki sanoa Johannekselle: »Mene vain, kultapoikaseni! Mene kävelemään! Sinä palajat kyllä takaisin, ja silloin suljen sinut jälleen syleilyyni.» Johannesta harmitti tuo voitonvarmuus. Entäpä minä en palajaisikaan, ajatteli hän. Entäpä minä nyt menisinkin menojani?
Kenties tunsi hän halua musertaa ja nöyryyttää tämän viattoman kilpailijan; mutta voitonvarmuus tukahdutti sen vihan, minkä mustasukkaisuus taas oli vähällä sytyttää hänen rinnassaan. Hän koetti nyt sanoihinsa sovittaa armollisen kuningattaren ylevyyttä ja lempeyttä.
Kaikuva naurunrähäkkä kaikui hänen korviinsa ilkeänä painajaisena asuntoonsa asti. Mutta voitonvarmuus elpyi lakkolaisissa täydessä mitassaan. Sitä täydensi lopullisesti, kun Tolvanen tuo tukipylväs Jumalan ja ihmisten edessä saapui raskaalla kädellä piirtämään nimensä papereihin.
Mikä ylpeys, mikä mahtavuus, voima ja voitonvarmuus olikaan tuosta sanasta jo kasvavan pojan korvaan soinnahtanut! Todellakin tuntui se jo pelkällä kielellisellä soinnullaan syntyneen maan piiriä vallitsemaan. Mutta samalla kuin se oli niin tuttu, pysyi se kuitenkin aina etäisenä, aina viettelevänä, pohjattomana ja salaperäisenä. Turhaan koki Johannes hallita sitä hengellään.
»Aivan varmaan miten huomaamaton minä olenkaan!» Nuori mies riensi ikkunan luo ja avasi sen, mutta jäi ikkunanpieleen nojaten seisomaan ja loi seuralaiseensa katseen, jossa ilkamoi ylimielisyys ja salainen voitonvarmuus. Nuori rouva seisoi toisella puolella vaunua ja katseli ikkunasta ulos. Tuo mies ahdisti ja veti häntä miksei edes ketään tule vaunuun? Hänen olisi pitänyt vastata, mutta mitä?