Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kuin olisi hänen silmiensä hymyilevä, aurinkoinen syvyys tahtonut joka hetki sanoa Johannekselle: »Mene vain, kultapoikaseni! Mene kävelemään! Sinä palajat kyllä takaisin, ja silloin suljen sinut jälleen syleilyyni.» Johannesta harmitti tuo voitonvarmuus. Entäpä minä en palajaisikaan, ajatteli hän. Entäpä minä nyt menisinkin menojani?
Hänen katseensa irtautui Olavista ja harhaili kaukana, ikäänkuin hän olisi istunut iltahämyssä yksinään ja haaveillut. »Kuule, Olavi!» sanoi hän hetkisen päästä, silmissä omituinen loiste. »Eikös kirjoissa kerrota että toivioretkeltä palataan toivovalla mielellä kotiin?... Kotiin!» Hän säpsähti kuin unesta havahtuen. »Jospa minä menisinkin kotiin...? Mitäs sinä siitä sanot, Olavi?
Englanti, jonka ylvä meri nivoo Ja jonka vuorirannat luotaan työntää Tuon kateen, kostean Neptunin tyrskyt, Häpeään nivotaan ja mustetäpliin Ja lahon pergamentin siteisiin. Tää Englanti, jok' ennen voitti muita, Nyt itsestään on kehnon voiton saanut. Oi, henkeni jos vois sen herjan pestä, Kuink' autuaana menisinkin hautaan!
Ei sinua maalla tarvita, tule pois merelle vain, sanoi eräs merimies. Minun täytyy käydä koulua, vastasi Joju. Joju, tule pois jo, huusi rehtori, ja Joju tuli käskyä totellen, mutta hänen kasvonsa hehkuivat ja silmät loistivat, kun hän kertoi, miten hauskaa oli kiivetä. Joju kyllä halukkaammin menisi merelle kuin kävisi koulua, sanoi Sakki. Niin menisinkin, kun setä vain laskisi.
»No, mitäs tämä?» ihmetteli Uutela, vaikka sisaren hämmästys sai hänen yhä lämpöisemmin hymyilemään. »Kun olet niinkuin...niinkuin naimaan menossa!» naurahti sisar puristellen iloisena hänen kättään. »Vai niin sinusta näkyy», myhäili Uutela. »Mistäs tiedät vaikka menisinkin?» »Oikeinko totta?» alkoi sisar hätäillä. »Sitä vartenkos sinä minut kutsuitkin?»
UUNO: Voisit vähitellen unohtaakin... LEENA: Minä alan luulla, että tämä hirveä tapaus on saanut sinut järjiltäsi, niin sinä ainakin puhut kuin olisit hullu. Luuletko sinä, että minä ikinä voin unohtaa! Ja vaikka menisinkin naimisiin, niin johan sanoin, etten voi elää, ellen saa usein nähdä sinua ja joskus puhua sinun kanssasi ... ja vaikka sinäkin menisit naimisiin...
Sitten, jos kuningas suvaitsisi vielä pitää minut luonaan, palvelisin häntä kunnialla niinkuin herraani ja isääni, ja jos hän pitäisi parempana etäännyttää minut ja pitää luonaan teidät, lähtisin Friisin maahan tai Bretagneen, Gorvenal ainoana seuralaisenani. Mutta minne ikinä menisinkin, kuningatar, niin aina olisin teidän omanne.
Päivän Sana
Muut Etsivät