United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
Annetaan awannon saada, häijyt huuhtoa hänestä, rulli=into rutjanasta", lausui joukon päämies, tehden joutuisesti päätöksensä oikein runollisesti. "Se hänelle parasta: paiskataan awantoon", säestiwät toiset. "
Sanoppas sinä siellä ruhvissa! malja vaan jos sinä ehdottelet teevettä, saat itse huuhtoa kaulaasi sillä!... Väkevää, kuuletko! oikea säännöllinen kolmen markan malja, niin että veneellä voi siinä kulkea!" Ne olivat erittäin hyviä poikia, eikä Rejer voinut muuta kuin olla hyvillään siitä, että kaikki niin välttämättömästi tahtoivat häntä seuraansa.
Mutta jos hän sattumalta kuuntelisi sinua, silloin sano hänelle tämä ainoa asia selvästi korvaan, että hän varmasti kuulee sen: 'Aamu koittakoon harmaana ja päivä puhjetkoon pimeänä ja myrskyisenä, mutta iltaruskon loiste voi ikipäiviksi huuhtoa pois muiston aamun synkkyydestä ja puolipäivän pimeydestä.
Kylähän kulki herttua kerran, Niin kansakin näki suuren herran. Ja vanha koulumestari vastaan Kuljetti myös sata oppilastaan. Iloisna lapset leipakoivat: Nyt toki ihmeen nähdä voivat! Mestari herra vaan vapiseepi, Kun hattuvanhustaan piteleepi. Myös jälkijoukkona vanha kansa Suo tuulen huuhtoa tukkiansa. Niin lähestyvät kuin jumaluutta. "No, lapset, näättekös korkeutta?" Niin mestari.
Hänen murheensa oli haihtunut kuin tuhka tuuleen ja hänen ei tarvinnut sitä enään viinalla pois huuhtoa. Hän oli löytänyt murheesensa avun toisesta lähteestä, nimittäin Jumalan sanasta, jonka pikku Helmi oli hänelle julki tuonut ja johonka hän nyt kaikesta sydämestänsä turvasi. Ystävällinen pieni perhe ympäröitsi häntä ja itsekukin heistä koki kilvan palvella ja kunnioittaa kapteenia.
Liekö sitte oma syyni, vai miten, mutta eihän mahtava merenvirta voi joka poukamaan poiketa, ei joka rantaa huuhtoa. Toinin katse sumeni kyyneliin. Voi Eero, Eero! Etkä vain sinä, mutta kaikki ne sadat, tuhannet ja miljoonat miksi on heitä niin paljo, heitä, joiden sisin jäitä sulattavan lämmön puutteessa jää kylmänä kuolemaan, vaikka jokainen ihmislapsi on onnea ja elämää varten luotu? Vai onko?
»Suostutaan», sanoi Le Balafré; »ja minä käsken vielä toisen ankkurillisen lisäksi, jolla voimme huuhtoa pois kaiken eripuraisuuden ja juoda tervetuliaismaljan sisarenpoikani kunniaksi, joka nyt rupeaa meidän joukkoomme.» Heidän tullessaan portille rautaristikko vedettiin ylös ja laskusilta laskettiin alas.
Sille hihitettiin jossain samalla taholla. Hss ... jatka, Lauri! Veisuu jatkui voitonvarmana nousten ja laskien pitkissä laineissa ikäänkuin tahtoen huuhtoa yli tämänkin huoneen. Suu kiinni, sanon minä! ja Lauri potkaisi jalallaan oveen, jolloin veisuu samassa lakkasi eikä sieltä seinän takaa kuulunut hiiskahdustakaan.
Hän jo siinä ajattelemaan: »Jäiköhän se sinne yöksi, kun ei tullut ... vaikka aukihan se oli porstuan ovi!» Hän nousi, otti kahvipannun, avasi sen hatun ja haisteli sisusta. Kipristi vähän nenäänsä, pani vettä pannuun ja huuhdellen sillä poroja pois sanoi: »Jo nuo joutaa huuhtoa pois... Muikealle haisevat...»
Mutta ihan rinteesen ei peltoa sopinut tehdä, sillä jos olisi tullut sadekesä, olisi vesi voinut huuhtoa pois kaikki tyyni, varsinkin mullan ja lannan, eikä sora sitte enää olisi mitään kasvanut. Sentähden valitsi Juhana kaistaleen ylimpää mäen päältä, jossa se ei vielä ollut kovin viettävä. Siinä oli myöskin hiekka pehmeintä ja multaa rahtunen seassa.