Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
On lämmintä ja levollista, ei pilveäkään taivaalla, ei tiedä vielä toimiin ryhtyä, ei tee mieli muuta kuin huudahdella hyvästä mielestä ja iloita omasta onnestaan. Ei varista, ei palele, ei muuta kuin tuntuu hyvälle olla ja elää. Mutta ilmat yhä lämpenevät, aurinko hyväilee ja hellii, avaa joka aamu sylinsä suuremmaksi, puristaa lujemmin, suutelee tulisemmin ja nostaa hehkua poskille.
Elli alkoi huudahdella: "Minä sinua niin odotin ... niin odotin että... Kuule", käänsi hän äkkiä puheen: "Tiedätkö että herra Ikonen tulee tänne?" "No mitä sitte!... Tulkoon vain!" muikistin minä nenäkkäänä, peilautuen, hänestä Ellistä muka mitään välittämättä.
Jos hän vastasi kieltävästi, nyrpistin minä nenääni ja yhdyin esimerkiksi näin: "En minäkään... Semmoinen epähieno tuoksu ja jokapäiväiset värit." Jos hän taas sanoi pitävänsä, aloin minä huudahdella ihastuksesta ja kehua kukkaa. Niin että oli minulla siis konstit! Petteri hymyili, tuli avomielisemmäksi, tuttavallisemmaksi ja välit lähenivät. Olimme jo ystäviä. Toisetkin kulkivat parittain.
Ensiksi Miss Mills luuli, että olimme riitaantuneet ja lähestyimme Saharan erämaata, mutta huomasi pian, kuinka asian laita oli, sillä, häntä syleillen, alkoi rakas, säälivä pikku Dorani huudahdella, että minä olin "köyhä työmies", käski minun sitten itkien luoksensa, syleili minua ja kysyi, sallisinko, että hän antoi kaikki rahansa minulle, jonka jälkeen hän lankesi Miss Mills'in kaulaan, nyyhkien, niinkuin hänen hellä sydämensä olisi ollut pakahtumallaan.
Mutta mitäs hän tulisi!... Mutta selkäänsä on hän saava, on saava oikein pohjolaisella mitalla! Me käännymme jo poistuaksemme. Mutta silloin alkavat reunimmaiset väkijoukossa kohoilla varpailleen ja huudahdella: Myöhästynyt matkustaja! Myöhästynyt matkustaja! Kapteeni! Kapteeni! Ja todellakin laski Edlundin nurkalta torin halki täyttä karkua ajuri meitä kohti.
Kun olin vielä huudahdellut lausui Petterikin: "Tästä näystä voi nauttia vaikka miten monta kertaa!" Ja nyt hävisi meidän välillämme ensi ujostelu kun saimme ihastuneena osotella toisillemme yhä uusia ja uusia kauneuksia ja huudahdella niille toinen toisemme mielihyväksi. Petteri jo innostui: "Kyllä se täytyy sanoa, että tämä Suomi on ihana maa... Eivät sitä runoilijat suotta ylistä."
Mutta nyt aloin minä jo todellisuudessa ujostella, en löytänyt puhuttavaa. Koetin toki häntä liehakoidakseni huudahdella: "Ai, kuinka te olette luonnon ihailija, herra Ikonen!... En minäkään pidä kerityistä puutarhoista... Niissä ei ole mitään semmoista pehmeää ja ... semmoista ... no kodikasta ja kansallista." "Eihän niissä mitä ole!" tokasi Petteri ja niin jatkui kulku ja puhelu.
Mutta ihana on elää kevät-aikana; ja kun minä kävelin, lauloi sydämeni lintujen ja umpujen kanssa: "minultakin ovat talven kahleet katkenneet minulta ja koko maalta!" Heitä itku katkerin; Nyt ei tarvis kyyneleitä, Pääss' on kemut Simonin; Tuhat syyt' on riemuella, Tuhat syytä huudahdella: Halleluja kaikukoon! Magdalena! hymyellös!
Eräs vaimo kantoi toisesta mökistä likavesisankoa, viskasi sen sisällön tunkiolle ja kumartui sitten sylkemään, antaen sylen hitaasti valahtaa suusta. Pelastuakseni tästä omituisesta asemasta aloin huudahdella: "Ai miten kaunis näköala tuolla... Katsokaa herra Ikonen ... tuo tuolla etäällä... Mikä soma maalaisidylli!"
Prinssi käveli Generalifen puutarhoissa tunteiden hurmoksissa, joiden syytä hän ei tainnut selittää. Välistä istui hän suloisiin unelmiin vajonneena; sitten otti hän luuttunsa ja näpäytteli siitä säveliä mitä liikuttavimpia, nakkasi sen sitten syrjään ja alkoi huokailla ja huudahdella.
Päivän Sana
Muut Etsivät