Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Olette humalassa. CASSIO. Humalassa! Pois, sanon! Riennä, huuda kapinaa! Voi, hyvät herrat! Apua! Luutnantti! Montano! Herra! Avuksi, herrat! Kyll' on kelpo vahti! O, diavolo! Kaupunki On noussut! Herran tähden, luutnantti! Ikuisen saatte häpeän. OTHELLO. No, mitä? MONTANO. Ma verta vuodan: kuolinhaavan sain ma. Hän kuolkoon! OTHELLO. Seis, jos henki teille rakas! JAGO. Seis, luutnantti! Montano!
"Peter Simon Halket," sanoi hän, "voitko kantaa sen painon?" Ja Peter sanoi: "Anna minulle työtä, että koettaisin." Oli hetken äänettömyys. Sitten vieras sanoi: "Peter Simon Halket, vie viesti Englantiin" Peter Halket sävähti "Mene tuon suuren kansan luo ja huuda voimakkaasti: 'Missä on se miekka, joka annettiin sinulle, että harjoittaisit sillä oikeutta ja jakaisit laupeutta?
»Kyllä se on, hyvä herra, aivan varmaa, että me emme olisi lähteneet tänne *kerjuulle*, jos ei siihen tosi tarve pakottanut.» Kuvernööri katsahti ehdottomasti miestä, sillä äänessä oli aivan erikoinen sävy. »Me emme huuda omaa hätäämme, emmekä pyydä apua itsellemme, vaikka siihenkin olisi syytä kenties.
Nyt ei puolet riitä: huuda koko henkes avukses, jotta linnas jälleen nousis, katkeaisi kahlehes!» »Sait mun, kuningas ja herra, niin, Bertrand de Bornin näät! tuon min laulut liekkiin sytti rajamaittes kaikki päät, hänet, jolle valtiaana syystäkin sä vihaan jäät, jonka tähden lapses kantoi isän vimman raskaat säät!
Suomalainen on tottunut kärsimään, hän ei valita, onnettomuuden kohdatessa hän ei sitä huuda kaiken maailman kuuluville, ja jos häneltä on halla vienyt hänen peltonsa viljan, sekoittaa hän pettua leipäänsä. Mutta juuri se on omansa kehoittamaan niitä seutuja, joille onni on ollut suotuisempi, jakamaan leipänsä niiden kanssa, joilta se puuttuu.
Ja mitähän isä-ukkosi sanoo, eikö hän jo erehdy ja huuda: »Per » ha-ha-ha-ha! Hiljaa, hiljaa, että Maiju saa nukkua. Mitä te nauratte täällä? TEUVO. Jussin kirjoitukselle, joka tulee tämän päivän lehteen. Se on niin mahdottoman terävä; oletteko lukenut, neiti Hanna? HANNA. En ole, eihän se Jussi minulle näytä enää milloinkaan edeltäpäin. JUSSI. Mitäs sinä aina intät vastaan?
Samalla kun minä olen täältä astunut Ollin huoneesen, huuda sinä Ollia, voivottele ja ole olevinasi hyvin kipeä ja siten viivytät Ollia luonasi, jolla aikaa minä lasken pullon Ollin pullon sijalle ja kätken Ollin pullon hänen vuoteensa päänalustan alle sängyn pohjalle. Siten saamme Ollin ottamaan unijuomaa ja niin pääsemme karkuun.
Vinitiuksen korviin sattui sitten ainoastaan sana »jumalat» kaikki muu hävisi kavioiden kapseeseen. Mutta se sana herätti Vinitiuksen kuin unesta. Jumalat! ... kohotti äkkiä päänsä, oikaisi käsivartensa taivasta kohti ja rupesi rukoilemaan: »En huuda avukseni teitä, joiden temppelit paraikaa palavat, vaan Sinua!... Sinä olet itse kärsinyt, Sinä yksin olet laupias!
Alkakaamme syödä toinen toisiamme sen tähden, ettemme samalla tavalla huuda, sen tähden, että naapurimme tukka ei kasva samoin kuin meidän. Mitä varten sitten sivistyksen ponnistuksia, jos me emme kerran voi hillitä metsäläisen vaistoa, joka yllyttää hyökkäämään meitä lähimpämme kimppuun, jos tämä lähimmäisemme ei ole kaikin puolin meidän mieleemme.
"Rauhoittukaa, armollinen herra kuningas", virkkoi veli. "Nämä miehet ovat Alankomaiden pahin turmio. Molemmat päälliköt yhä vielä ovat elossa jos he pääsevät tästä hengissä, niin koko tämän päivän työ on turha. Muistakaa lupaustanne valtaneuvoskunnassa, ettette huuda: seis!"
Päivän Sana
Muut Etsivät