United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
«Ole nyt jo vaiti!« lausui ukko Jaakko hiljaa, mutta huomattavasti hyvillä mielin. Näin oli Eeva kirkosta tultuaan yhäti kiittänyt Johannesta. Jaakko oli väsynyt. Hän halusi nukkua; mutta Eeva ja ukkosen ilma eivät sitä sallineet. Puheen oli kuullut nuori mies, joka oli seisonut harvan oven takana. Hän oli laskenut kätensä ovelle. Mutta hän veti kätensä takasin. Hän käveli rannalle.
Niiden lukuisten intialaisten joukosta, jotka olivat edellisenä päivänä tulleet laivaan ja merkeillä selittäneet, että tällä saarella oli kultaa, mainitsemalla myöskin paikkoja, mistä he sitä keräsivät, amiraali pani merkille erään, joka näytti sangen hyväntahtoiselta ja häneen kiintyneeltä, koska hän jutteli huomattavasti mieluummin amiraalin kanssa kuin muiden.
»Minä olen kihloissa hänen kanssaan, isä», hän vastasi tällä kertaa hänen äänensä värähteli tuskin huomattavasti. Vai niin! Todellakin! Tyttö oli uskaltanut! Arne Holtin siis onnistui masentaa hänet toisen kerran. Taikka uskaltaisiko hän viimeistä keinoa käyttää? Kertoisiko hän tyttärelleen, mikä oli perimmäinen syy, ettei hän koskaan saattaisi suostua hänen valintaansa?
"Pois?" huudahti Gunhild ja kasvot valkenivat huomattavasti; "mutta silloinhan olenkin vapaa!" Vanhus oli jo oven toisella puolen, mutta puhui raosta: "Varmaan hän tulee takaisin", hän sanoi. "Oho, niinkö on laita", ajatteli Gunhild. "Mutta siitäpä me otellaan!" Viha oli tehnyt hänet väkeväksi jälleen. Hän ei ollut tottunut taipumaan, eikä hän antanut pakoittaa itseään.
Eipä suinkaan, ei, sanoi yleinen syyttäjä tuskin huomattavasti hymähtäen ja ollenkaan joutumatta hämilleen, mutta teidän pyyntönne on niin tavatonta laatua, niin ulkopuolella kaikkia muodollisuuksia... No, voinko siis saada luvan? Luvanko? Kyllä, annan teille kohta päästölipun. Olkaa hyvä, istukaa. Hän tuli pöydän luo, istui ja alkoi kirjoittaa. Tehkää hyvin, istukaa. Nehljudof jäi seisomaan.
Totisena kuunteli poika isänsä sanoja kummastellen samalla huomattavasti tuota tavattoman juhlallista kieltä huulilta, jotka muuten aina hymyilivät hänelle. Mutta Kristian oli hetken mies, aina sangen vilkas, vaihteleva ja keveäluontoinen. Nyt oli hyvästijätön totisuus ja aikeessa olevan yrityksen tärkeys kerrassansa vallannut hänen ajatuksensa.
Ensiksi rupesi nuorukaisen rinta hiljaa, tuskin huomattavasti kohoamaan hänen heikosta hengityksestään ja tuskin tuntuvasti rupesi sydänkin sykkimään, mutta pian, muutaman pisaran nieltyä, muuttuivat kalman kalpeat posket vaalean-punaisiksi, suonien tykytys yhä kovemmaksi, enentyen vähitellen, kunnes sairas joutui kuumeen valtaan, jota Ester toivoikin, sillä ilman sitä ei mikään haava voi parantua.
Lähtiessäni pappilasta sykähteli sydän ilosta rinnassani; sillä odottamattani oli minulla ollut Susannan kanssa kohtaus, jolloin hän oli ilmaissut minulle uskollisuutensa paljoa voimakkaammin, kuin minkään suullisen vakuutuksen kautta. Olin ruvennut ajattelemaan, että jotakin erikoista viime aikoina oli tapahtunut kotonani; sillä isäni tyly, jäykkä kohtelutapa oli huomattavasti muuttunut.
Mutta pitempiin puheisiin vältti hän tarttumasta. Odottamaton tuttavuus huomattavasti huvitti häntä, vaan luontainen jörömäisyyskö vai mikä lienee hänet noin kolkkona ja kuivapuheisena pitänyt. Minä siirtäydyin penkilläni lähemmä, vaan hän puolestaan peräysi saman verran. Esittelin itseni ja silloin sain vastauksen. Dunsten. Tavast. Ja niin olimme me tuttavat. Mutta keskustelua ei tahtonut syntyä.
Olen näin, läpikäymällä Ahon tärkeimmän tuotannon, koettanut siitä pusertaa esiin voimakkaasti yhtenäisen luonteenkuvan. Lukija ratkaiskoon, missä määrin se lyyrillinen passiivisuus, jonka useammalta kuin yhdeltä näkökohdalta lähtien olen koettanut osoittaa Ahon kirjailija-muotokuvaa huomattavasti esiinpistäväksi peruspiirteeksi, tosiaan on tulos oikeaan osatusta erittelystä.