Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Näetkös, kun minä olen vähän humalassa ja teen jotakin, niin en muista sitä ollenkaan selvänä ollessani, ja kun olen selvällä päällä ja teen jotakin, niin en muista mitään, kun olen päissäni. Mutta odotahan; vähän aikaa, minä menen kauppapuotiin ja kun tulen takaisin, niin sanon heti, missä laatikko on."
Minä huomasin miten papin rouva silminnähtävästi suosi Spaanialaista ja katkerasti muistui mieleeni, että hän oli sekä rikas mies ja myöskin, vaikka lyhempi kasvultaan, näytti aivan toisella tavoin kasvaneelta ja miehuullisemmalta kuin minä. Oli aivan kuin puukko olisi pistetty sydämmeeni. Minä olin siis maannut humalassa niinkuin eläin ja antanut vieraan ottaa Susannan minulta.
"En humalassa, mutta pölyssä ja kurassa, ja paitsi sitä on minulla julma nälkä." Nämät sanat sulattivat rouvan hellän sydämen niin, että paikalla käski Tiinan harjaaman pormestaria ja sill'aikaa toimitti hän omin käsin ruokaa. Syödessä varotti hän miestänsä, ei millonkaan oleman poissa myöhään, sillä hän jo luuli hänelle jotain tapahtuneen tai kuninkaan hänen ottaneen.
Ja miksi hän tunsi niin ääretöntä nöyryytystä että tuo nainen oli nähnyt hänet humalassa ja vielä viiltävämpää pistosta että häntä oli verrattu »muihin» niinkuin hän todella olisi ollut muita parempi, hän joka oli katunut ettei hän ollut heidänlaisensa? Hän olisi tahtonut juoda, kiusallakin, mutta se oli aivan mahdotonta tuon kohtauksen jälkeen.
Hän ei ollut ehtinyt lausua kaikkia tavuita tässä viimeisessä sanassa, ennenkuin sai suuttuneen everstiluutnantin kintaan vasten kasvojansa sekä seuraavan taisteluvaatimuksen: "Itse olette roisto, herra häväistyslaulujen tekijä! Tämän kintaan vaadin teiltä takaisin huomenna tahi minä päivänä hyvänsä, kun te olette hyvällä päällä. Nyt olette humalassa ettekä kykene kelvolliseen taisteluun".
Olette humalassa. CASSIO. Humalassa! Pois, sanon! Riennä, huuda kapinaa! Voi, hyvät herrat! Apua! Luutnantti! Montano! Herra! Avuksi, herrat! Kyll' on kelpo vahti! O, diavolo! Kaupunki On noussut! Herran tähden, luutnantti! Ikuisen saatte häpeän. OTHELLO. No, mitä? MONTANO. Ma verta vuodan: kuolinhaavan sain ma. Hän kuolkoon! OTHELLO. Seis, jos henki teille rakas! JAGO. Seis, luutnantti! Montano!
Miksi huudat!... Eihän ole hyvä keskellä katua tuolla tavoin ja lapsen kuullen sitten vielä KALLE. Isä, me vaan tilhejä viskelimme, niin NIILO. No kuuletteko! Hyvä naapuri, menkää Herran nimeen. Eihän se niin vaarallista ollut. Sattuuhan sitä WIGREN. No, teidän kanssanne voi puhua ainakin. En minäkään humalassa ole. Mutta suuttuuhan sitähän vähemmästäkin Hyvästi! V:s KOHTAUS.
Tässä pysähdyn ajattelemaan tämän mailman ja ihmisonnen pyörivää ratasta. Miksi markkinamiehet ovat humalassa, huutavat ja hurjasti ajavat? Vaatiiko kaupanteko liikoja ryyppyjä?
HILLERI. Kyllä, herra toimittaja humalassa. HURMERINTA. Ahaa! Te olette se profeetta! HILLERI. Niin, herra toimittaja, aina humalassa profeetta. Ja kauppaneuvoksen härkä on nyt täällä pihassa, jos herra toimittaja haluaa nähdä HURMERINTA. Saanko luvan kysyä nimeänne? HILLERI. Hilleri on nimeni, herra toimittaja. HURMERINTA. Hyvä! Onko teitä kaksi? HILLERI. Meitä on, herra toimittaja, seitsemän.
Hänen oli hyvin vaikea päästä rantaan, hän sousi veneen siltaa vasten niin, että hirret paukkoivat, pudotti toisen airon ja lipesi, kun yritti nousemaan ylös. Matamin täytyi auttaa häntä, ett'ei putoaisi veteen, ja sitte haroa airo sekä sitoa vene kiinni. Jonson oli hyvin humalassa. Hän hoiperteli niin, että tuskin kykeni ollenkaan pääsemään ylämäkeen.
Päivän Sana
Muut Etsivät