Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Tämä tapahtui elokuussa, samana vuonna kuin minä lopetin opintoni. Kohtaus mahtoi olla hullunkurinen.» Haikeasti huokailevana. Pää-asiasta puhuaksemme. Suom. muist. Tuumailin itsekseni, että tämä oli ikävä juttu, mutta en voinut unhoittaa, että isälläni oli siihen osaa. »Eikö se sentään vivahda vähän murhenäytelmään?» lausuin.
Virkku oli vanha ja harvinaisen vihainen koira. Sillä oli hullunkurinen tapa eli vika: kutsuttaissa se ensin omituisella tavalla jäykistyi, sen selkäkarvat nousivat, se pyörähti ympärinsä ja murisi jollekin näkymättömälle olennolle, aivan kuin olisi valmistunut tappeluun. Tätä sen tapaa nauroivat kaikki ja ärsyttivät sitä huviksensa.
"Hän on hyvä ja hullunkurinen, juuri sitä hän on", vastasi Dora nauraen, "ja sinulla on täysi syy tuntea itsesi iloiseksi, rakas Eugen, sillä ei mikään maailmassa ole niin hauskaa kuin tehdä toisia ihmisiä onnellisiksi!"
Se liikutti minua suuresti, sillä minusta tuntui että se oli tehty aivan kuin minusta ja Susannasta; se kaikui kauan senjälkeen korvissani, niin että minä opin sen ulkoa. "Se on tosin tehty eräälle", sanoi hän, kun hän lopetti, ja sitte hetkiseksi pysähdyttyään aivan kuin joku katkera muisto olisi hänen mieleensä juohtunut "mutta asia on vähän hullunkurinen eikä sovi sinulle."
Kun hän näki itsensä polvistuneiden puolikehässä, tuli yhtäkkiä hänen mieleensä sellainen hullunkurinen kuva, että he kaikki, jotka siinä olivat alttarin ympärillä, olivat muka lampaita. Ja häntä rupesi naurattamaan olla yksi niistä. Nauratti ja vähän hävetti olla yksi niistä, jotka täydessä uskossa odottivat vuoroansa ihan kuin kiltit lapset, joita syötetään lusikalla.
Se on sangen hullunkurinen asema, kun joku vaatii ihmistä tuntemaan häntä eikä tahdo sanoa, mikä hänen nimensä on. Talon herra katseli miestä, mutta ei voinut saada päähänsä ken se oli. "Eihän hän saata tuntea sinua, kun sinulla on päässä tuo iso karvalakki!" huusi hänen aviopuolisonsa ja tempasi miehensä päästä tuon hirveän, lipulla ja korvalapuilla varustetun karvalakin.
»Sanokaapa minulle, onko oikeudella mitään tekemistä lain kanssa?» kysyin. »Sanokaa 'vallalla' älkääkä 'oikeudella'», hymyili hän vastaukseksi. »Vallalla?» kysyin, ja hän nyökäytti päätään. »Ja yhtä kaikki me otaksumme saavamme oikeutta lain kautta?» »Niin, se on se hullunkurinen, mutta silti oikea käsitys», sanoi hän. »Me saamme oikeutta.» »Puhutteko te nyt ammattimiehenä?» kysyin.
"Raskal rakas, kuinka on mieleesi juolahtanut noin hullunkurinen ajatus, mitenkä voit ajatella, että...?" Vaan hän tyyneesti yhä sanoi: "On ihmisiä, jotka väittävät, että olette varjoton ... siis, pitkittä mutkitta, näyttäkää varjonne tahi laskekaa minut palveluksestanne."
"Ole nyt varovainen Per, minä tiedän että välistä olet hullunkurinen ja ajattelepas semmoista haavaa ei koko elin-aika voisi parantaa". "Vaikka nyt pahintakin tapahtuisi, niin tiedät että minä vaan olen velvollisuuden täyttänyt, ja sitten", lisäsi hän totisesti, laskien käsivartensa hänen vartalonsa ympäri, "niin sinä myöskin tiedät että on yksi mies, jonka nimi on herra Jumala, eikä se mies jätä niitä, jotka eivät itseänsä jätä.
"Moittikaa vaan", virkkoi Martti mestari, "moittikaa minua oikein kylläksenne, minä sen kyllä ansaitsen, mutta kun tuo vanhus lörpötteli semmoisia järjettömiä loruja, kirveli se oikein kurkkuani, enkä minä voinut toisin vastata". "Ja sitten", jatkoi Paumgartner, "koko tuo hullunkurinen päätöksenne naittaa tyttärenne ainoastaan tynnyrisepälle!
Päivän Sana
Muut Etsivät