Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025


Herra Vigert alkoi nauraa iloista, heleää, hyväntahtoista nauruansa. "Ah, tehän olette oivallinen, oikein jumalallinen!" huudahti hän, lyöden käsiään edestakaisin polviansa vasten. "Ette usko, miten te olette hullunkurinen! Mitä kokemusta teillä oikeastaan on maailmasta, neiti? Mitä te elämästä tiedätte?

Sen pääponsi taas oli siinä, että pyöri ympäri kuin villikissa ja koetti tavoitella oman häntänsä valkoista nypykkää. Sen suuhunsa saatuaan taas oli purtava ja uristava, mutta ei silti lakattava vinhasta piiritanhustaan, joka voi päättyä vain kuperkeikalla tai hurjalla leikkijuoksulla yli peltojen ja pientareiden. Tuon tempun hullunkurinen vaikutus katselijoihin oli tavallisesti vastustamaton.

Heidän välillensä syntyi sula sovinto, ja otettuaan toisiltaan hellät jäähyväiset, erosi Porthos "herttuattarestansa" mitä iloisimmassa mielentilassa, mitä parhaimpia toiveita uhkuvalla sydämmellä. Siitäpä se johtui hänen hullunkurinen käytöksensä myöhempään päivällä Athoksen luona, jossa hän sai tiedon kaksintaistelusta englantilaisten kanssa.

Se ei ollutkaan muuta kuin luonnollinen kehittymä siitä, mitä yhdeksännellätoista vuosisadalla oli sanottu osavoitoksi, kun nimittäin työnantajat jakoivat osan voitosta työläisille. Kapitalistit olivat koettaneet mielistellä työväkeä kiinnittämällä heitä rahallisilla eduilla työhönsä. Mutta voittojen jakaminen järjestelmänä oli hullunkurinen ja mahdoton.

"Ette voi uskoa miten hullunkurinen hän oli! Hän antoi minulle kokonaisen reseptin, kokonaisen pienen ruokalistan Eugenin onnea varten. Perjantaina tulee häntä kohdella erityisen hellävaroen, sillä silloin hänellä on jotain, en enää muista mitä..."

Henrikin päässä ei voinut olla syntymättä hullunkurinen kuva: Uuno on suurena maffena korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa ja hän Henrik, koettaa Uunon kautta onkia itselleen edullista paikkaa. Minkä sinä sanoitkaan olevan jo alulla? kysyi Henrik. Uuno katsahti päätänsä kääntäen häneen. Tokko sinulle uskaltaa puhuakaan, kuka sinun tietää, oletko edes fenomaani. Ole nyt! sanoi Henrik.

Tästä syntyi varsin hullunkurinen loilotus, jota kuullessa ei Wallin saattanut olla nauramatta, ja myös läsnä-olevat Beduinit hymyilivät, kuitenkin lisäten: "se on tosiaan sekä surkeaa että lystiä, mutta kylläpä hän sillä mahtanee saada Salim'in jälleen jaloillensa". Sen jälkeen tuli taas toinen hitaampi laulu, jossa akka kehui sairaan ratsumies-taitoa.

"Vakuutan sinulle, että olen hyvin iloinen, kun voimme edes jollain tavalla auttaa Lisbetiä. Hän on todellakin hyvin vaatimaton ja hyvä tyttö, niin hullunkurinen kuin hän toisinaan onkin."

Vihdoin tuli tuohon mellakkaan lisäksi muutamia toisia kiinalaisia tovereita, jotka asian huomattuaan heti kirvoittivat riitatoverit toisistaan. Tämä hullunkurinen näytelmä rupesi meitä naurattamaan sitä enemmän, kuta hurjemmaksi puskevien palmikkopäitten raivo nousi, ja meitä nauratti niin sydämellisesti, että emme voineet paikoiltamme liikkua.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät