United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Järven jäätä he ajoivat ja aamuruskoa kohti kaukana vaarojen rintehillä jo kullassa hanget hohti. Lumihiutehet putoelevat Anjan silmäluomiin. Hullu-Jaakko hevostansa hoputtaa ja suomii. Päättänyt on hän ajaa sillä siks kuni päivä koittaa. Järven jää hevon korskuvan alla soipi sekä soittaa. Herää Anja tainnoksista karhuntaljallansa. Tuntee hienot hiutehet ne silmäluomillansa,

Tuo jälkimmäinen sana on minulle vielä toistaiseksi outo ja kun guljatjsanan tiedän merkitsevän kävelemistä, olen aluksi epävarma, onko tarkotus hoputtaa vankeja kävelemään koppinsa lattialla, etteivät istuksimalla saisi laiskotella, vai päästäänkö tässä kenties ulos kävelemään. No, tässäpähän olen tavattavissa, tulkoon sitten mitä tulkoonkin. Ja aivan oikein, kohta avaakin vartia oven.

Tule sinä ja hallitse meitä", sanoivat kerran aikojen aamuna venäläiset lähettiläät germaanilaiselle Ruurikille. Ja se pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä. Vilkuna, tuu tänn'! Pian, pian! Osastonäijä se on, joka eräänä jälkeenpuolisena ilmestyy koppimme ovelle ja noilla sanoilla hoputtaa minua mukaansa tulemaan. Riuhtasen takin päälleni ja astun käytävään.

Laita täydellinen tili kaikista. Näytä se minulle. Varo, ettet mitään väärennä. Sillä minä sanon sinulle, että jos epäilen vaan ainoatakaan kohtaa, minä tutkin kaikki; ja voi sinua, jos niiksi kerta tulee! Mene nyt!" Hegio yritti puhumaan. "Anna minulle aikaa " "Aikaako? No, minä en tahdo sinua hoputtaa. Käytä siihen yksi kuukausi taikka kaksi.

Tämä oli ystävyyden osotus, jota Helka täydellisesti ymmärsi pitää arvossa. Jokaisella oli kiire viimeiseen asti, ja heitä täytyi vielä hoputtaa, jotta eivät myöhästyisi. Oi tuota rakasta kotia, kovinpa vaikea oli siitä erota!

Niinikään oli hänen nyt tapa joka sunnuntai-aamu hoputtaa emäntäänsä valmistautumaan kirkkomatkalle. Kirkossa istui hän penkissään järkähtämättä saarnastuoliin katsellen ja tarkasti papin sanoja kuunnellen tai virsikirjastaan lukien.

Pian seison alastonna ammeessa ja kranoja sovitellen lasken päälleni niin kuuman suihkun kuin ihoni suinkin sietää. Mutta kauan ei kylpemisen sulosta saa nauttia, sillä vartia kurkistaa jo ovilasista ja hoputtaa joutumaan. Kun paluumatkalla silmälasejani kuivaten astelen pitkin pohjakerran käytävää, havahdun äkkiä sanoihin: Terve, Kyösti!

Minä en ole koskaan eläessäni ollut niin peloissani, ei ennen eikä jälestäpäin; mutta minä ilmoitin hänelle nöyrästi, että tarvitsin rahaa sekä ettei mikään muu ollut miksikään hyödyksi minulle, mutta että minä ulkona odottaisin, niinkuin hän käski, enkä tahtoisi hoputtaa häntä. Samalla minä menin ulos ja istuin alas varjoon johonkin nurkkaan.