Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


Aina sinä hankaat vastaan, virkkoi kivalteri. Hoida sinä omat asiasi, Kron ... minä kyllä hoidan omani, sanoi vaimo. Kivalteri vaikeni ja jatkoi esityslistansa laatimista. Mitä sinä nyt luet? kysyi äiti pojaltaan. Minä luen kuningatar Blankasta, joka antoi pojalleen ja poikansa puolisolle myrkkyä... Eikö se ole kauheata, rakas äiti?

Sanoi vanha Väinämöinen nuoremmalle veiollensa: Hoida honkaista venettä, hoida hongan veistäjätä; pah' on orja palkatonna, paha paljon palkan kanssa osallahan mies elävi, koira toisen kohtalolla. Sanoi vanha Väinämöinen nuoremmalle veiollensa: Aina auttavi Jumala, ajan kunkin katkasevi; viipyen erät paremmat, kauan ollen kaunihimmat harvoin syötti harva verkko, silloin suurilla kaloilla.

Nyt on hän tietysti makaava useat viikot ja kuluttava ne muruset, jotka voin ansaita puhumattakaan siitä mitä tohtorillekin menee." "Hävetkää toki, Sidse," sanoi Stiina. "Teidän pitäisi lohduttaa häntä, raukkaa, sen sijaan kuin torutte häntä." "Hoida vaan omat asiasi," sanoi Sidse. "Lienee kai sinun syysi kaikki. Hän kai on istunut ja jaaritellut sinun kanssasi niin että vieri alas."

Isä oli aikoja sitte kuollut, äiti asui erään tyttärensä luona. He olivat luulleet hänet kuolleeksi. Hän oli pysytellyt piilossa, ettei häntä toruttaisi siitä, mille hän ei mitään mahtanut, ja sitte senkin tähden, ettei heidän tarvitsisi hävetä. Minun kirjeeseeni tuli kumma vastaus: Hoida sinä, hyvä Elina. Ei meillä ole aikaa eikä varoja. Hän on itse jo kauan asettunut aivan vieraaksi.

Hoida sinä omat asiasi äläkä minusta pidä huolta." "Oi, isä", pyysi Juhana, "älkää minuun tuskaantuko!

"Hoida itseäsi. Sano isaurilaisille, ettei ketään saa laskea sisään." Jäätyään yksikseen telttaan prefekti alkoi lukea kirjettä. Hänen kasvonsa synkistyivät. Mahtavan otsan keskimmäinen ryppy tuli yhä syvemmäksi. Huulet sulkeutuivat yhä tiukemmin.

HELKA. Enempi kuin aurinkoa, enempi elämätäni, häntä lemmin; jos minulle sydän on kylmennyt hänellä, sykkii vainen vaimollensa, kaiken kalleimman ylitse yhäti rakastan häntä. AINIKKI. Suuri on sydämes lempi. HELKA. Hetket tyhjätkin kuluvat. Myöhäist' on. Menen jo maata. AINIKKI. Hänestä uneksi, äiti! Tulta hoida; ovi lukitse! Luojat sua suojelkohon. Kolmas kohtaus.

Ja on kuin Mari vastaisi hänelle kangastuolinsa penkiltä: »Johan sinä puhut niinkuin muistelisit matoisen maailman asioita. Eivätkö minun tyttöni ole kasvaneet ja eivätkö kaitse minun karitsojani ja hoida minun pienoisiani? Ja jos vaikka tuhatkertainen tuska minua odottaisi ja jos työlleni ei päiviä riittäisi, kieltäisinkö minä sinua, kun sinä minun luotani lepoa haet?

Niinpä jossakin oksassa lehdet ovat kuin ruo'on, toisessa kuin mastiksipuun, ja sillä tavalla yhdessä puussa voi olla viiden- tai kuudenlaisia lehtiä. Puut eivät ole millään lailla oksastettuja, niin että siten voisi selittää ympättyjen varpujen erilaisuuden; ne ovat metsissä, eivätkä asukkaat niitä hoida.

Hoida nyt vaan itseäsi ja Ruruamme, jos minä saan ylennystä, saapi hänkin pienen arvon koroituksen. Sano terveisiä pojalle minulta, en halua enää uudistaa eilistä hyvästijättöä. Ajatteles, kuinka hauskaa, kun hänen isänsä sitte saa kertoa hänelle suurista voitoista Italian sodassa vuonna 59 . Kuuntelin hartaasti hänen puhettansa. Nuo lohduttavat lauseet tekivät minulle niin hyvää.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät