Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Sanoi vanha Wäinämöinen, Nuoremmalle veiollensa: Suo vilja vihattavalle, Rahat raukoteltavalle! Hullu saapoa vihaavi, Siitä saapi saamatonki, Viha viepi viljan maasta, Kateus kalan veestä. Sanoi vanha Wäinämöinen Nuoremmalle veiollensa: Aina auttavi Jumala, Ajan kunki katkasevi; Viipyen erät paremmat, Kauan ollen kaunihimmat Harvoin syötti harva verkko, Silloin suurilla kaloilla.

Neljänneksen kasvatti hän nyt perunoita enemmän kuin ennen. Oli talvella perunoita, oli niitä maha täyteen, ja huoletta voi köllötellä uunilla tai penkilläkin, sillä Käkriäinen saattaa siepata unen vaikkapa korttelia kapealla rahilla. Ja kuten äsken ajateltu, tulihan toisiakin saatavia, joilla hän osti jauhoja ja sokeria... Kaloilla, ja tukkipuilla: mitä ne täällä metsässä... Niin meni vuosia.

Että rannikon asukkaat elävät kaloilla, tarvinnee tuskin mainita. Lihaa nautitaan ani harvoin ja silloin enimmästi palvattua; jauhoruokia ja vihanneksia käytetään vielä harvoin, sillä hedelmiä ja kyökkikasveja rannikolla ei viljellä alituisten tuulien tähden. Rantueen asukkaat eivät ole iloluontoisia.

Olen tässä kehuskellut kaloilla, joita olen saanut silloin, kun mieleni on niitä erikoisen kiihkeästi halunnut. Kehun nyt vaihteeksi niillä, joita olen saanut silloin, kun en ole niitä lainkaan halunnut.

Maa antoi ihan tuhottomasti perunoita, ja ellei ruista kasvannutkaan koko vuodeksi, niin voi sitä ostaa perunoilla, kuten muutakin mujua. Ja kaloilla. Täällä on omat kalavedet. Entäs kun saattoi antaa hiukan kalupuita täältä metsästä tarvitseville; sitä on puuta täällä mädätäkin... Kyllähän täällä kelpasi.

Aina auttavi Jumala, ajan kunkin katkaisevi; viipyen erät paremmat, kauan ollen kaunihimmat harvoin syötti harva verkko, silloin suurilla kaloilla. Jumalass' on juoksun määrä, ei miehen ripeyessä; juokseva johonkin saapi, käypä kauvas kerkiävi usein käypi käypä härkä, kun jo hengästyi hevonen.

Isäni laiva "Toivo," joka ajan tavan mukaan oli vakuuttamatta ja suureksi osaksi lastattu kaloilla, mitkä hän oli omilla rahoillaan ostanut, oli matkalla Bergeniin myrskyssä joutunut haaksirikkoon. Laivan kylki oli puhjennut ja jälkeen puolen päivän oli täydytty laskea laiva rannalle. Miehistö oli päässyt hengissä maihin, mutta meidän Antti rengiltä oli kumpaisetkin jalat musertuneet.

Hän tiesi kertoa satujakin, osasi kukkua käkenä ja "laskea kaljaa". Sadut tahtoivat viimeiseltä loppua, mutta kun tytöt väsymättä tahtoivat uusia, täytyi Lassin ruveta kertomaan omasta päästään "niistä suurista ahvenen kossukoista, joilla on järvessä kauniit kivikartanot ja paljon peltoja". Onko niillä suurilla kaloilla lehmiä? kysyivät tytöt.

Köyhimmät niistä ruotsalaislappalaisista, joilla ei ole poroja, elättävät itseään virroissa ja järvissä löytyvillä kaloilla ja nimitetään sentähden "kalastajalappalaisiksi". Nämät vaeltavat myös monasti ympäri paimenina ja kerjäläisinä ja joutuvat lopulta tavallisesti vaivaishoidon rasitukseksi.

Se on suurempi kuin Granada, sisältää yhtä paljon ja yhtä kauniita rakennuksia kuin Granada ja on valloituksenkin perästä paljon väkirikkaampi ja paremmin varustettu jyvillä, siipi-eläimillä, metsän-riistalla, kaloilla, raittiilla vedellä, palkohedelmillä ja muilla oivallisilla ruokatavaroilla.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät