United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minkätähden sanoit "rykmentti", Athos? Tuohan on koko armeija. Niinpä todellakin, vastasi Athos, sielläpä he tulevat! Mokomat kavalat veitikat, kun tulevat aivan torvitta ja rummuitta, kaikessa hiljaisuudessa. Hohoi, Grimaud, joko työsi on valmis?
Nyt olin oppinut näkemään todellista sielun kykyä tarvittavan kärsimyksissäkin ja olin kiitollinen kirkkoherralle siitä opetuksesta. Mut kun merkillisiä kärsijöitä oli kylliksi kotipuolellanikin, en niitä enää lähtenyt muualta etsimään, vaan palasin koreasti kotiini. "Hohoi pojat! Soutakaakin varppi Haukiniemen kärkeen!"
Ja nyt, milloin lähdemme? kysyi Athos. Heti paikalla, vastasi d'Artagnan; ei ole minuuttiakaan aikaa hukata. Hohoi! Grimaud, Planchet, Mousqueton, Bazin! huusivat kaikki neljä nuorta miestä lakeijoitansa, voidelkaa saappaamme ja tuokaa hevoset hotellista. Joka muskettisoturi jätti näet yleiseen hotelliin, kuin kasarmiin ikään, oman sekä lakeijansa hevosen.
Näin poika: aurinko kultainen, On juoksu ylhäinen sulla, Sä kuljet tietäsi rientäen, En voi mä luoksesi tulla; Sun tiesi käy yli taivahan, Ah kuinka kruunusi saavutan? Ei mitään keinoa mulla. Hohoi! Nyt soi yli kaiken maan! Tuprahti tomu ja sauhu. Vihollisjoukot ne ryntäs vaan Ja kaikkiall' oli kauhu. Mut poika isänsä miekalla Löi, hakkaa urohon innolla, Ja voittoon päättyiki pauhu.
Hieman vain kun kehoiteltiin ja kyseltiin, niin jo alkoi. Vai niinkö te luulette, etten minä olisikaan koskaan ollut rakastuneena, puhui hän heittäytyessään keinutuoliin takanojaan. Hohoi!
Nuori mies hypähti ruhkalle ja kiisi kuin sukkula kiveä kohti, keksi koholla ja vartalo vasempaan kaartuneena. Perille päästyään hän kumartui ja puuhaili siellä kotvan. »Hohoi!» kuului hetkisen päästä kiveltä. »Kaikki riippuu yhdestä ainoasta puusta, ei se tarvitse kuin kirvestä niskaansa.» »Sitäpä!» vastattiin rannalta. »Kuka sen niskassa nyt sydänyönä kirvestä heiluttaa?»
Hohoi! avatkaa, minä ihan palellun!" "Kuka siellä ihmisten yörauhaa häiritsee", kysyi Meyer äreästi ovea avatessaan? "Ei kukaan; minä vain juoksin kysymään kumpiko teistä sairastaa?" puhui Maija. "Sairastaa? Ei kumpikaan", sanoi rukki-ukko. "No miksikä te sitten valvotte?" tiedusteli Maija.
"Hohoi! ystävä! kuka täällä postitalon isäntä on?" "Minä itse." "Ja kuka on tämän portin vartija?" "Minä myös." "Ahaa! olette kumpaakin; hyvä vaan! Antakaa sitten kiiruimman kautta sulkea tämä portti ja tuokaa samalla tallista kaksi parasta hevostanne." "Mutta, mitä vasten?" Runoilija keskeytti hänet, asettaen rautasormuksen liljoinensa hänen nenänsä eteen.