Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Hely punastui ja vastasi vähän närkästyneenä: »Kyllä ne valmiit ovat, jahka teitä kylpemään käsketään.» »So soh, älä nyt suutu, vaikka minä luutnantista puhuin, mutta kyllä se on tosi, että minun silloin teki mieleni nipistää häneltä nenä, jotta hän sen viimeisen kerran olisi saanut tulla meidän Helyä mielittelemään.
»Oliko paljo leikkuuväkeä saatu kokoon?» »Oli siellä niitä niin paljo, että vouti sanoi kamppiaiset saatavan jo tänään.» »Vai niin! Keitä kaikkia siellä olikaan?» »En minä heistä tiedä. Kyllä vainiolla kävimme, mutta en minä heitä kaikkia katsonut.» »Oliko Hely?» kysyi Iiri. »Oli, ja Kallu myöskin.» »Sepä hyvä, että Kallukin oli.»
Luutnantti ymmärsi kyllä, että Kallu tahtoi häntä ivata, mutta ei ollut sitä huomaavinaan, vaan läksi leikkaajien luo ja laski leikkiä tyttöjen kanssa. Kallu meni taas sitomia ottamaan aivan luutnantin läheltä ja laulaa hyräili: »Ja minä poika se laulan vain, että metsät, vuoret ne kaikaa ja kaikaa. Ja kievarin Hely se kullaksein nyt piankin tulla taitaa.»
Kun Renkala kuuli, että rovasti oli Iirin luvannut lukkarille, sanoi hän: »Pitäkää sitte mokoma saaliinne. Kuka hänestä huolisi itsensä tappajasta», ja hän meni ulos ovesta. »Oikein hyvään aikaan tulitte», sanoi Hely. »Tuo Renkala olisi lyönyt meitä kaikkia, ellette olisi joutunut kotiin.»
Suutarinlesken luona huomattiin myöskin, kun Arvo ja Iiri ajoivat ohitse. Hely katsoi ulos ikkunasta ja tunsi sisarensa. Koko hänen lapsuutensa aika tuli nyt äkisti hänen eteensä se aika, jolloin hän vielä oli puhdas ja viaton kuten hänen sylissään lepäävä Mauri. »Se aika» ajatteli hän, »se on ollut ja mennyt mutta pian, jo pian uusi aamu koittaa » Hän laski kätensä sydämellensä ja sanoi itsekseen: »Tässä, tässä on kuolema ahdistus alkaa jo.»
Rouvan isä, Renkalan rusthollari, oli sitte auttanut häntä, joten pääsi alkuun ja rupesi täällä kauppaa pitämään, mutta kauppias ryyppää ja rouvan sanotaan juovan ämmien kanssa kahvia.» »Vai tänne hänkin on tullut», sanoi Hely. »Ja noinko Renkalan rahat menevät?» »Tunnetteko heidät?» »Tunnen minä Renkalan ja hänen tyttärensä. Mutta nyt minua jo väsyttää niin kovin, että täytyy mennä maata.»
»Mustialaan hän pyhäinpäivästä aikoo, mutta vuoden ajaksi vain», sanoi Hely, »ja senpä vuoksi hän nyt vielä on käynyt oppia Iirin luona». »Pitkäkö siitä on, kun Iiri neiti koulusta pääsi?» kysyi Hanna. »Kolme vuotta on», vastasi Hely ja lisäsi sitte: »Iiri oli iloissaan, kun Marttikin kerran pääsee huvittelemaan. Hän on aina erittäin pitänyt huolta Martista.»
Seuraavana päivänä oli Kartanon pellolle kokoontunut koko joukko leikkuuväkeä, kirkonkylästä melkein joka talosta. Seppälästä oli Hely ja Kallu, pappilasta Hanna. Tyttö ei nyt ollenkaan ollut tyytyväinen, kun ei nähnyt Marttia leikkuuväen joukossa. »Miksi ei Martti tullut?» kysyi hän Helyltä. »Siksi, että Kallu kehoitti häntä jäämään kotiin, jotta itse pääsisi.»
»Jota vaaditte minua torjumaan luotani » vastasi Hely. »Kallu on minulle liian hyvä, ja te olette tosiaan liian *huono*. Teidän *jaloa* omaatuntoanne minä en *huutotyttönäkään* tahtoisi omistaa! Menkää! En tahdo poluillanne milloinkaan tiellenne tulla!» Näin sanoen Hely läksi kotiin kulkemaan. »Tuo tyttö tosiaankin saattaisi olla jokin muu kuin kestikievarityttö hän ei ollut noblessia vailla.
Minulle tuodaan työtä niin paljon, etten ajoissa joudu kaikkia valmiiksi saamaan.» Tämä osotti, että Helyllä toimeentulon puolesta oli hyvät toiveet. Vihdoin Hely kysyi, mitä opettajattaresta pidettiin, ja leski vastasi: »Hänestä kaikki pitävät, sillä lapset ovat koulussa tulleet paljon tottelevaisemmiksi, ja hän on kovin toimelias ja tekee kaikin puolin työtä kansan hyväksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät