United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Oi, poikani, kaunista kaikki on tuo, mut ken sitä huomaa, ken? Kuka kumma sun vaivasi palkitsee? Vain kuolema kostaa sen". Voi äitini hellä ja herttainen, mitä palkkoa pyytäisin? Kun kansani kallihin säilyis vain, minä riemuiten poistuisin. En vaadi valtoa ylhäisten, en kultia rikkaiden; mun palkkani kansani onni on vaan sekä henkiset he'elmät sen.

Senpä suokohon Jumala, Sallikoon suloinen Luoja, Että tässä huonehessa, Tässä paikassa pyhässä Sinun siunattu sanasi Tuottaisi hyvän he'elmän, Eikä sammuisi surussa, Tien ohessa tallattaisi, Eikä orjantappuroihin Tukahtuisi turmiollen, Vaan se tuottaisi tuhannet, Saattaisi sa'at he'elmät, Josta herkkuja hyviä Kaikki me karitsan häissä Saamme taivahan talossa Aina nautita ilolla.

Kelpaa siellä kestiskellä, Donaun virrassa virua, Laaksot Karpathin kahella, Syöä leipää lestittynä, Makeaiset maan he'elmät, Juoa kaljaa kaikenlaista: Siell' on rommit, hienot viinit, Voipi totia tokata Sekä muistomaljat juoa, Verestellä veljeyttä Suomen suurista suvuista. Vielä vihdoin viimeiseksi Oisi mulla muistutusta Suloiselle Suomellemme, Jotta suora Suomen kansa Olisit kauniisti kotona.

Kelpaa siellä kestiskellä, Donaun virrassa virua, Laaksot Karpathin kahella, Syöä leipää lestittynä, Makeakset maan he'elmät, Juoa kaljaa kaikenlaista; Siell' on rommit, hienot viinit, Voipi totia tokata Sekä muistomaljat juoa, Verestellä veljeyttä Suomen suurista suvuista. Vielä vihdoin viimeiseksi Oisi mulla muistutusta Suloiselle Suomellemme, Jotta suora Suomen kansa Oisit kauniisti kotona.

Jopa vielä viljavuoen Antoi meille ontuneille, Kylmän Pohjan kynnön alle, Jopa vielä viimeisetkin Suvitouvot suuri Luoja, Tarkoin taivahan Jumala Varjeli vilun vioista, Nekin heikoimmat he'elmät, Kukkakasvit kuuraöistä, Herra säästi hallan eestä. Vielä kostoksi keväisen, Pohjatuulen palkinnoksi, Salli vanhan vaarallisen Laurin päivän lämpöiseksi; Tämän ilmansa ihanan Piti vielä Pärttylinä.

»Oi, poikani, kaunista kaikki on tuo, Mut ken sitä huomaa, ken? Kuka kumma sun vaivasi palkitsee? Vain kuolema kostaa sen». Voi äitini hellä ja herttainen, Mitä palkkoa pyytäisin? Kun kansani kallihin säilyis vain, Minä riemuiten poistuisin. En vaadi valtoa ylhäisten, En kultia rikkaiden; Mun palkkani kansani onni on vaan Sekä henkiset he'elmät sen.