United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nyt Leena ottaa toisen kiven teitiltä. Sano sinä Leena, lukkoonko on vanhan korva mennyt, vai oikeinko on tuo kylä kuollut, sillä ei siellä halli hauku eikä miesten ääntä kuulu? Tyttö sanoi: Ei siellä ketään ole. Mutta minkäs kiven olen teitiltä ottanut? Taas näytti vaari väärän kiven, sillä hänen katseensa kävi alas laaksoon.

Mi on haitta haukullani, Kuka kumma koirallani, Kun ei koira kohti hauku, Penu oikein osoa; Mi on hallin haittaellut, Kuka koirani kokenut, Ku on tukki koiran turvan, Vainukullan salpaeli? Kovako ilma koskenevi, Rakkihini rapsunnevi, Vaiko on katsottu katehin, Silmin kieroin keksittynä?

Tuli poika, nuori, ihanainen, vallatonna leikki sydämmillä: taimen taittoi, helli rinnoillansa, kunnes kyllästyi ja luotaan heitti. Enkeliksi taivahasta naista muudan kiittelee, pahan hengen heittiöksi toinen häntä väittelee. En kiitä enkeliksi, heittiöksi hauku en, siinä kiitos, siinä moite: nainen onpi ihminen.

"Vai villiuskossa!" tiuskahti Katri. "Niinhän maailma aina pilkkaa Jumalan lapsia, mutta missäs uskossa sinä itse olet? Menepäs kerran itseesi ja ajattele mitä rauhaasi sopii, niin et suinkaan hauku muita villiuskoisiksi enää. Missä uskossa olet, sanopas?" "Kristin uskossahan tuota olen, ainakin tähän asti, ollut", vastasi Kalle, "ja käynyt kerran vuoteen ripillä, niinkuin muutkin ihmiset."

Vesa suuttui ja huusi haukkumasanan: Räkänenä! Mikäs sinä olet! uhkasi siihen jo vastatappelija ja nyt alkoi toistensa haukkuminen. Saku huusi: Mustalaisen poika! Ja sinä rytkyläisen! tuli vastaus. Juntus huusi nyt: Sinun isäsi on akka! Ja sinun isälläsi on sappermentti! Ja sinun pipparmantti! Ja sillä on risanuttu! tuli lisää. Elä hauku! huusi Saku. Haukunpas!

"Ei suinkaan sitä mikään vaivaa," vastasi hänen äitinsä sävyisästi, kokien saada koiraa hiljenemään varoituksilla ja houkuttelemalla sitä luokseen vehnäleivällä. "Luultavasti kävelee joku maantietä." "Eikös ja mitä! Silloin se tavallisesti ei hauku ollenkaan, taikka sitten vallan toisella tavalla," vastasi hänen tyttärensä varmana asiasta.

Tultuansa sisään, löi hän nyrkkinsä pöytään, lausuen: »hauku minua, mutta älä minun vaimoani. Ja onpa se vaimo, jonka vertaista ei löydy kuin yksi ainoa Ruotsin kuninkaan valtakunnassa». Niin hän haasteli, kerskaten; etkä tainnutkaan tätä naista emännyydestä juuri moitiskella.

AINA. Jos lupaat, ettet koskaan enään hauku eukoksi ja muijaksi, niin minä lupaan ajatella keinoa, mikä sinut ensi hädästä pelastaa. OLLINEN. Neuvo nyt jo, mitä on tehtävä. AINA. Minullapa onkin heti yksi hyvä neuvo. OLLINEN. Mikä se on? AINA. Että sinä lähdet nyt heti Sederille. OLLINEN. Ja sinä? AINA. Minä otan hänet vastaan ja sanon sinun matkustaneen maaseuduille pitemmäksi aikaa.

Taavetin sitä sanoessa aukesi kamarin ovi ja Töyryn Heikki astui sisään. "Hyvää päivää!" "Jumal' antakoon!" sanoi isäntä ja Taavetti toisti saman. "Kuules Taavetti! Minulla on sinulle hiukan sanottavaa." "Sano pois, vaan älä hauku!" "Voi kun sinä, Taavetti, olet hirveän pitkävihainen! Enhän minä sinua enään tässä maailmassa hauku. Johan minä silloin pyysin anteeksi. Etkö muista?" "Muistan!

Kuka niitä myöden kulkee ja silmänsä sulkee, hän papin pussiin putoo ja lempo säkin suun kiini kutoo! Hauku nyt jo Otto! tarttui Juntus. Otto haukkui ja Vesa uhkaili häntä kepillä, hätistellen: Sipi... Sipi, pois koira! Naurettiin, rähistiin. Koirat ärisivät ja haukkuivat.