Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Simo nousi seisomaan, kumarsi herraa ja ihmetteli. Simo itse oli näivettynyt, Mikaeli laiha ja Martta taasen tuima ja laiha kuin lastu; mutta tämä herra oli aivan kuin toisen maailman miehiä: turpa punainen ja verevä, kaula kuin härän ja koko ruumis kuin tukista veistetty. Herra henkäisi, riisui turkit, istui penkille ja sanoi; Kuka tässä on mestari?
Vaan äkkiä kuului toisaalta melua sekä hirvittäviä huutoja, ja kaiken tämän yli saattoi selvään eroittaa nuo suuret alppi-torvet, Uri'n härän ja Unterwaldin lehmän, jotka raikuivat ja mylvähtelivät niin mahtavasti ja niin kovaa, että se tykkienkin jyskeen voitti. Burgundin herttua tunsi ne oitis.
Kun hän seuraavana päivänä näki Vinitiuksen, sanoi hän hänelle: "Vie hänet Siciliaan. Asiat ovat järjestyneet niin, ettei teitä Caesarin puolelta uhkaa mikään vaara, mutta Tigellinus on valmis käyttämään keinonaan vaikkapa myrkkyä. Jollei hän teitä vihaakaan, niin hän vihaa minua." Vinitius hymähti ja vastasi: "Lygia oli villin härän sarvissa, ja kuitenkin Kristus hänet pelasti."
Päin kävi Aias; tornin laill' uron eess' oli kilpi, vaskinen, seitsenvuotainen, Tykhios-sepon työtä, Hylen miehen, tuon nahanmuovaajoist' ani-parhaan: 221 seitsemän siin oli päällekkäin härän uhkean vuotaa, kahdeksantena viel' yliyltään välkkyvä vaski.
Mutta mies ja peto pysyivät yhä paikoillaan kauheassa jännityksessä, ikäänkuin maahan naulattuina. Kumea, härän mylvinnän kaltainen ääni kuului nyt arenalta, ja samassa pääsi kaikkien katselijain rinnoista parahdus. Sitten hiljeni kaikki. Ihmiset luulivat näkevänsä unta: jo rupesi härän ääretön pää kiertymään barbarin kourissa.
Pian ilmestyi höyryävä vadillinen makkarasoppaa, puulusikka laidalla. Kanto katseli tyytyväisesti, miten nälkäinen lapsiraukka söi vatsansa täyteen. Jott'ei mitään puuttuisi, ilmestyi vielä kupillinen lämmintä maitoa. »Oikean käden keskinen», jatkoi kanto Syynen syötyä. "Anna härän, lehmäin ja vasikkain myöskin syödä tarpeekseen!" pyysi Syyne.
Jo minä johonki jou'uin, jou'uin joutavan jälille, härän hännän paimeneksi, vasikkojen vaalijaksi, joka suon on sotkijaksi, maan pahan matelijaksi!" Istui maahan mättähälle, päätyi päivän rintehesen. Siinä virkki virsissänsä, lauluissansa noin lateli: "Paistapa, Jumalan päivä, Herran kehrä, hellittele sepon karjan kaitsijalle, poloiselle paimenelle, elä Ilmarin tuville, emännällen ensinkänä!
Muutamia kyliä kehuu Livingstone niin siistiksi, että kelpaisivat malliksi siinä suhteessa, toiset taas olivat niin rikkaruohon peitteessä, että härän selässä ratsastaja taisi niistä nähdä ainoastaan katot, vaikka hän oli keskellä kylää.
Jo minä johonkin jou'uin, Jou'uin joutavan jälille, Härän hännän paimeneksi, Joka suon on sotkijaksi, Maan pahan matelijaksi.»
Paimenet kultaiset kera kulkivat, niit' oli neljä, koiria yhdeksänp' oli nopsia miehien myötä. Vaan jalopeuraa julmaa kaks etupääst' oli karjan riistänyt sonnin möyryävän; kovin mylvi se, konsa vei pedot saaliikseen; luo koirat kiiti ja miehet. Vaan pedot auki jo kiskaltain härän uhkean kyljet särpi sen verta ja söi sydämyksiä; paimenet turhaan huudoill' yllyttää koki nopsia koiria kimppuun.
Päivän Sana
Muut Etsivät