Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
Hyvä oli ett'ei hän katsonut äitiinsä; hän olisi muuten kauhistuen nähnyt äidin kasvot tällä hetkellä. Marit tuli kalman kalpeaksi, hänen täytyi pitää pöydästä kiinni, ett'ei kaatuisi, hän puri hampaansa yhteen. Sitten katsahti hän Eliin, oliko tämä mitään huomannut, mutta Eli oli vaipunut kokoon eikä uskaltanut liikkua eikä katsoa ylös.
Hänen hampaansa todistavat että ihminen voi elää missä ilman-alassa tahansa kuumasta vyöhykkeestä kylmään vyöhykkeesen, sentähden että ihminen voipi syödä kaikkea, mitä toiset luodut olennot eivät voi syödä. Hänen hampaittensa rakennuskin sitä todistaa. Tiikeri voi syödä hirveä sitä voi ihminenkin, mutta tiikeri ei voi ankeriasta syödä sitä voi kuitenkin ihminen.
Pohjolan mies pysähtyi tuokioksi ikäänkuin saadakseen ilmaa: Niin sanoi tirehtööri eräänä päivänä ja puri hampaansa ohuihin huuliinsa: Meidän täytyy panna Crangier koetteelle. Kuka on Crangier? kysyin minä. Hän on muuan oppilas, vastasi tirehtööri. Hän saa siis näytellä osan. Mutta miksi koetamme häntä sitte näin myöhään?
Henrik oli silloin suuressa salissa kauppaneuvoksen kanssa puhumassa poikien luvuista, kun Uuno avasi oven ja tuli terveenä, punertavana, nauravalla rähinällä sisälle. Ei tiennyt loistivatko hänen valkoset hampaansa vai siniset silmänsä enemmän. No terve, Heikki, sanoi Uuno ensin Henrikille, antaen hänelle kättä, ja tervehti sitten vasta kauppaneuvosta.
Vennu keskeytti, puri hampaansa yhteen ikään kuin olisi yhtäkkiä nyt vasta huomannut, että oli laskemaisillaan Esalle liian paljon neuvoja ja sanomaisillaan puolen sydäntänsä. »No, ja sitten?» kysäisi Esa. »Ei mitään, ei mitään ... en minä sanokaan kaikkea! Mutta eikö sitä viinaa jo tule?» »Sano kaikki», uteli Esa. »En!»
Täti ajattelee: Kukapa tietää ... ehkäpä tästä jotakin tulee! Yhä seisoo hän ovella. Kun petäjä oli hakattu puoliväliin poikki, keskeytti Kukkelman hakkaamisensa, kääntyi katselemaan voitonriemuisesti tätiin ja äännähti, suuret ja keltaiset hampaansa paljastaen: Si-so-jaa! Niin se menee! Nyt on jo alku tehty ... ja kun alku on tehty, niin on kuin kaikki olisi tehty!
Mutta hänelle ei ole kuka tahansa kelvannut. Hänen oli täytynyt heitä hyljätä; he kyllä itkivät, mutta ei hän sille voinut mitään. Nyt vasta oli hänelle määrätty nainen löytynyt: Nelma! Etteikö siis Kukkelmanissa olisi miestä! Hän nauroi itsetietoisesti; hänen keltaiset hampaansa kaikki näkyivät. Tätä ei Mimmi Rumfelt kuitenkaan ollut tarkoittanut.
Lizzy oli hänen nimensä ihmeellisen kalpea, valkotukkainen, hiukan kuolleine, maidonsinisine silmineen melkein ilman kulmakarvoja, joka teki hänen täydellisesti säännölliset kasvonsa omituisesti raukeannäköisiksi ... vaan hänen kätensä, hampaansa, ja milloin niin tahtoi hymyilynsä!...
Hän oli näköjään muuten kuin kaikki vaimosta, eli erään papin sanoen, »apinjasta» syntyneet, paitsi että hänen hampaansa olivat ruskeat, ja hänen suupielistään voi arvella, että hän oli syönyt lakritsaa. Mitä hampaihin tulee, todisti niiden väri vaan, etteivät ne olleet ostetut.
"Aina vähän", vastasi Avojalka ja purasi sitten hampaansa yhteen, harmissaan sille häijylle tontulle, joka kateellisena oli hänet noitunut ja rumentanut niin pahaksi, että Johanneksen oli häntä mahdoton tuntea. Pitikö hänen nyt ilmoittaa itsensä? Parasta on odottaa. Hänen lypsäessään kyseli Johannes yhtä ja toista.
Päivän Sana
Muut Etsivät