United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Hänen nimensä kuulin jokaisen voiton yhteydessä, jonka saavutimme, jokaisen viisaan rauhantyön yhteydessä, joka oli saatu aikaan. "En ollut häntä koskaan nähnyt. "Halusin nähdä häntä. "Tänään olen nähnyt hänet ja kuullut hänen puhuvan. "Olen nähnyt hänen silmänsä, jotka ovat kirkkaat ja lempeät kuin aurinko.

"Sinun ruhtinaasi lahjoitti minulle Spejerin valtiopäivillä oivallisesti maalatun taulun, joka kuuluu olevan sinun käsialaasi. Sentähden kuultuani nyt, että olit vielä tässä kaupungissa, halusin minä nähdä sinua ja olen nyt iloinen siitä kun tulit luokseni." Luukas Kranach kumarsi ja kiitti keisaria hänen armollisesta huomiostaan ja muistamisestaan.

Minä halusin hartaasti sovintoa, vaan asiaan haastettu kumppalini ei suonut ollenkaan semmoisesta puhuttavan, semminkin kun meidän puolellamme oli nimismies ja kirkkoherra. Asia jatkui niin, että muutaman viikon perästä mentiin oikeuspaikkaan.

Pitkän ajan puhuttuamme Emiliasta ja hänen lemmikistänsä, heidän tulevista oloistansa j.n.e., johdatin minä puhettamme sokeaan, josta halusin saada tarkempia tietoja. Helena karttaen ja nähtävän varovaisesti sanoi vain: "Liisi on vuoden ajan ollut meillä. Me pidämme häntä kovin hyvänä sekä toivomme, että ajan mittaan voitamme hänen luottamuksensa ja saatamme tehdä häntä onnellisemmaksi".

Minä halusin kyllä nähdä laivaa sisältäkin kiihkeämmin kuin sanoin voi kertoa; mutta en tahtonut toisekseen antautua vaaraan ja siksi sanoin hänelle, että minulla setäni kanssa oli asiaa eräälle lakimiehelle. »Ei se mitään», sanoi hän, »setäsi mainitsi siitäkin minulle.

»Sitten kun viimeksi tapasimme, kasvoi maineeni ja kannatukseni ihmisten seassa. Tuli muodin asiaksi saapua kuuntelemaan esitelmiäni, oli 'hienoa' olla samaa mieltä kuin minä. Harvat toteuttivat elämässään sitä, mitä suullaan oikeaksi tunnustivat. Mutta minä olin kuitenkin iloinen menestyksestäni. Kuta enemmän sain kannatusta, sitä enemmän sitä halusin.

Alussa tämä sai tapahtua; mutta pian rupesi se tuntumaan yksitoikkoiselta, ja kun hän tahtoi että me noin vaijeten nauttisimme onneamme olla yhdessä, halusin minä suuresti laskea kokkapuhetta, laulaa, nauraa ja pakista.

Vanhempani kuolivat, kun minä vielä olin lapsi, ja holhojani vanha koulumies tahtoi välttämättä nähdä minut opettajattarena; no, minä olin vaikutuksen alainen ja tein hänelle mieliksi, mutta koska minulla oli vapaus valita, niin halusin minä mieluummin opettaa kansan lapsia. Minä olin hieman ihmisystävällinen, nähkääs, niinkuin useimmat nuoruudessaan.

Sinä et koskaan ole pitänyt hänestä oikein täydellisesti. Et koskaan! Eyolf ei koskaan tahtonut kiintyä minuun kokonaan. Sillä sinä et sitä halunnutkaan. Minä halusin. Hartaasti halusin. Vaan siinä oli joku tiellä. Aivan alusta alkaen. Minäkö olin tiellä, sitäkö tarkoitat? Et sinä. Et ensi alussa. Kukas sitte? Täti. Asta? Niin juuri. Asta oli sulkemassa minulta tien. Sanotko niin, Rita? Sanon.

Sanoit turhamaiseksi, kun minua hävetti, vaan en minä tahdo turhamainen olla. Jos haluat käydä, niin olet tervetullut. Kun hän tämän sanoi, olin vähällä syyttää häntä uudelleen turhamaisuudesta, vaan sain pidätetyksi. Niinkö päin hän minut ymmärsi! Niin kauvan kun häntä katsomassa en käynyt, halusin sinne ja olin utelias näkemään häntä siellä, vaan pian se halu katosi.