Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kaikesta vähimmin halusin kuolla hirsipuussa, ja tuon kamalan laitoksen haamu kuvastui tavattoman selvänä ajatuksissani aivan sellaisena kuin olin sen kerran nähnyt muutaman arkkiveisun alkukuvassa ja järkytti kokonaan luottamukseni tuomioistuimeen. »Olen valinnut, Alan», lausuin, »minä lähden sinun mukaasi.» »Mutta huomaa», vastasi Alan, »että se on helpommin sanottu kuin tehty.
Hän oli pitkä ja koko hänen olentonsa osoitti jaloutta ja tyventä suloisuutta. Feden silmät olivat kiinnitetyt häneen; he kulkivat niin läheltä ohitsemme, että hänen kohiseva silkkihameensa lipasi hamettani. "Tuo nuori neitonen miellyttää minua!" sanoi Fede. Kyllä hän minuakin miellytti, minä rakastin häntä ja halusin saada puhutella häntä, kuullakseni hänen ääntänsä edes kerrankaan.
"Tosin ei enää ollut paljo joulukuun lyhyttä päivää jälellä, vaan halusin kumminkin saada selkoa mihin päin nuo neljä karhua olivat pesästä lähteneet. Makuupaikalle tultuani huomasin pesän niin ahtaaksi että minua kummastutti miten viisi isoa karhua voi siinä toimeen tulla. Niin suurten pentujen en ole koskaan nähnyt emäänsä seuraavan ja sen kanssa samassa pesässä makaavan.
Se olisi kovin hupaista, lukeminen tuntuikin oikein raskaalta jo, kun niin kovin halusin päästä tuonne ulos. Kun et sanonut olisinhan saattanut aikaisemmin lopettaa ja jatkaa pitemmän aikaa iltapäivällä. Enhän minä kehdannut olla väsyksissä, kun setäkin, vanha mies, jaksoi kysellä ja neuvoa meitä.
Minä istun tässä katselemassa seutua viimeisen kerran. Olipa hyvä, että tännekin kurkistin. Oletteko etsineet minua? Olen. Halusin hartaasti saada sanoa teille hyvästit tälle kertaa. En viimeistä kertaa, toivon ma. Te olette sitkeä. Niinhän pitää tienraivaajan ollakin. Näittekö Alfredia? Tahi Ritaa? Molemmat näin. Yhdessä? Ei. Kumpikin on itsekseen. Mitä te tuolla lipulla?
Viimein halusin saada järjestää muistiinpanoni, ennenkuin jatkoin matkaa, ja silloin aloin arvella, että viivähdän jossakin kohdin tässä rauhallisessa seudussa, missä viihdyin erinomaisen hyvin.
Hän on itse kerran tullut minun luokseni tarjoomaan kaupaksi maatilkkuaan, mutta silloin en minä luonnollisesti tahtonut ostaa sitä, sillä minä halusin jo silloin myydä koko maatilani. Eikä hän tietysti jättänyt minuakaan pilkkaamatta ja muistutti minulle, miten tyhmästi minä silloin olin menetellyt. Minun teki oikein mieleni antaa hänelle korvapuustin. Vai niin, hänellä on nyt pieni tyttö?"
Hän näytti siihen lopettaneen, mutta kun minä halusin sekä kuulla enemmän että koettaa käsittää asian luonnolliselta kannalta, niin kysäsin: Ennenkuin...? Olli kääntyi taas tarkastavin silmin puoleeni, ja lausui verkemmin: Ennenkuin hän kysäsi, tahdoinko että kihlauksemme jo kohta julastaisiin.
Charlotte on saanut täällä liian suuren vallan, hän hallitsi itsevaltijaana sekä meitä että palvelijoita, ja sinä luulit, että hän hoiti hyvin taloutta, mutta kaukana siitä hän oli suuri tuhlari. Hän on kaikki määrännyt kaikki ... minulla ei ole ollut mitään sanomista; jos halusin tehdä muutoksia, niin en voinut... Siksi pidin velvollisuutenani erottaa hänet..."
Kyllä niin oli, jatkoi Löfving. Moni minua parempi oli taipuvainen erottamaan Suomen Ruotsista, sillä, arvelivat he, muutoin emme ikinä saa rauhaa maassa, ja minuakin tahdottiin mukaan. Olin siihen aikaan vähällä kuolla nälkään, minä halusin työtä ja ruokaa, mutta turhaan. Tuhansia ajatuksia kierteli aivoissani, ja kun kerran heittäydyin vuoteelleni saadakseni lepoa, nukuin vihdoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät