Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
"Oo ehk' ei olisi aivan mahdotointa", vastasi Marit ja katseli häntä. "Olkoon siis päätetty, kahden vuoden perästä minä tulen ja silloin häitämme vietetään. Vaan nyt minun täytyy kiirehtiä pohjoiseen päin, minun pitää olla tunturin toisella puolella k:lo 12". Ja mies antoi Marit'ille kättä.
"Mutta et kohtele niinkuin ennen lapsuutesi ystävää ja leikkitoveria. Etkö enää pidä minusta?" "Kyllä, Mellet." "Miksi siis olet niin murheellinen? Kohta vietämme häitämme. Kahdeksan päivän kuluttuahan menemme vihille." "Kuule, rakas Mellet, odottakaamme vielä vähän aikaa, odottakaamme siksi kunnes minä tulen jälleen terveeksi, raittiiksi ja iloiseksi."
»Lyyli, koska me häitämme pidämme?» sanoi Mikki. Lyylin ihanat posket tulivat tulipunaisiksi, ja hän vastasi: »Siihen on vielä pitkät ajat, me olemme nuoret vielä.» »Ei siihen tarvitse olla pitkiä aikoja, minäpä olen jo yhdenkolmatta vuoden vanha, saanpa jo mennä naimisiin, ja emäntä meillä tarvitaan.» »Voi Mikki! Kuinka minä isäsi kanssa toimeen tulen?
Hiipesinpä, hiipesinpä esiin, kurkkasin kirjaan ja siinähän kerrottiin oikein ankara unennäkö juuri teistä. SELMA. Minusta? TAAVETTI. Teistä. SELMA. Mille kuului tämä? TAAVETTI. Tuon houkon unista. SELMA. No kerro se kuitenkin. TAAVETTI. Seisoihan siellä vakailla kirjaimilla näin: »Uni heinäkuussa yöllä vasten kymmenettä. Häitämme vietimme, Selma ja minä, mutta häitä murheisia.
"Nythän näette, että meidän pian on häitämme viettäminen", sanoi sitten André Certa. "Mutta minun tarvitsee levätä ja pyydän siis, että jätätte minut yksinäisyyteen". Näin puhuttuaan ukko vetäysi verkalleen takaisin. ennen kaikkia tahtoi hän ennen levolle menoaan saada varma tieto tyttärensä tilasta ja astui hiljaa hänen kamariinsa.
"Samaapa isä sanoo jok'ainoa ilta", muistutti Eva. "Niin, herra Henderson", sanoi herra van Arsdel ystävällisesti, "näetten, Ida ja minä viihdymme täällä erittäin hyvin, sillä tässä pienessä sopessa on juuri samat huonekalut, jotka vaimollani ja minulla olivat, kun häitämme vietimme.
Ethän sinä olisi minusta huolinutkaan, jos siitä olisin ennen häitämme maininnut. Häitten jälkeen oli se aivan turhaa. AINA. Kas vaan, kas vaan! OLLINEN.
ANIAN. Ja sillonhan häitämme vietettäköön, sillon taivaan tuulet, pyhiltä vuorilta tullen, jalosti ravisitelkoot morsiushuntuasi korkeassa luhdis. Oi suo mun lempeni houria, sillä minä kiirehdin kohden kuolemaa! MARGARETA. Ja kuolemasta elämään taasen. ANIAN. Sinä kelmeä yöseen ruusu! sinä täytät mun poveni voimalla, pyhillä aavisteilla, ja, kuin omihin häihimme, nyt riennän sotaan ja kuolemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät