Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
"Niin niin!" jatkoi hän, ja sanat tulvailivat niin liukkaasti hänen suustaan, "arvasin jo tulleeni kelpo ihmisten luo, ja Gunnar Haugen ei ole nimi, joka pimeään on piiloitettu. Se on tunnettu köyhältä ja rikkaalta, taloissa ja kylissä, ja sitä nimeä löytää kylvettynä tielle, missä vaan kulkee".
Gunnar katseli hämmästyneenä tytärtänsä, sillä näin hän ei muistaaksensa koskaan ollut kuullut hänen puhuvan. Hän tarttui laimeasti hänen käteensä, sanoen: "Kissa kyllä tietää ketä se hyväilee. Ole varoillasi tyttäreni, on eroitus sammaleen ja utuvien välillä, vaikka molemmat ovat pehmoset ja hienot". Liv vaikeni ja meni istumaan.
"Sinäkö, isäntä?" sanoi hän vähän hämillänsä, "Tulin kysymään voisitko lähteä kaupunkiin huomenna myymään Svartsidin? En voi sitä elättää talven yli". "Pitäisikö minun?" "Niin olen ajatellut ja varhain sinä saisit lähteä". Vielä muutamia sanoja sanottuansa Gunnar meni. Aslak jäi seisomaan hämmästyksissään, hän mietti mitä tämä merkitsi. Mutta yht'äkkiä pisti eräs tuuma hänen päähänsä.
"Sinun täytyy opettaa minua paremmin luottamaan häneen", sanoi Gunnar hetken vaiti-olon jälkeen, ja hänen äänensä oli niin ystävällinen. "En tiedä mistä syystä, mutta en voi unhoittaa tuota ensimäistä iltaa. Hänessä on jotain, josta en pidä, vaikka pakoitan itseäni häntä kärsimään". "Jumalan kiitos ett'en sanonut mitään", ajatteli Liv. "Aslak oli kuitenkin oikeassa, odottaminen on paras".
"Vai niin?" vastasi Gunnar ja rypistytti otsaansa, "silloin et arvattavasti ole tavallisia teitä kulkenut". Sen sanottuaan kävi hän istumaan penkille ja tirkisti ikkunasta ulos. Vieras katseli varovasti ympärilleen, ojensi itseänsä suoraksi ja katseli vakoen Gunnar'ia. "Mikä on nimesi?" kysyi Gunnar vaitiolon jälkeen ja katseli hänen puolehensa.
EGIL. Tuolla ylhäällä katsos, noita mustia hevoisia ! GUNNAR. Pilvethän vain
Liv katsahti häneen takan vierestä. "Nyt rupee matkani menemään alamäkeä", sanoi hän ja kätensä vaipui hermottomana. Liv kääntyi. "Onko jotain tapahtunut?" kysyi hän. "Luulenpa että peikkoja on kylässä käynyt", vastasi Gunnar. "Tarvitsin vähän rahaa tänään kevät-työhön". "Etkö siis saanut mitään?" "Saanutko? Pilkan silmäyksiä minä sain.
THOROLF. Paha kyllä, ett'ei hän pitänyt sinua yhtä tarkasti silmällä; sitten et olisi lähtenyt ryöstö-naisena Islannista! GUNNAR. SIGURD. Thorolf! Veikko! HJ
GUNNAR. Niin,
GUNNAR. Niin niin, sitä olen minäkin mietiskellyt; meitä on yksi liikaa. HJ
Päivän Sana
Muut Etsivät