Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Minun veljeäni te ette koskaan sylkenyt silmille. KERTTU: Ei, minä suutelin häntä yöt ja päivät. GRANSKOG: Ja kuitenkin on hän pettänyt teitä enemmän kuin kukaan mies maailmassa. KERTTU: Siinäkö teidän kasvatusoppinne on? GRANSKOG: Minulla on tiedossani asioita KERTTU: Tuokaa ne julki! GRANSKOG: Hänellä on ollut naistuttavuuksia. KERTTU: Ehkä. Ennenkuin me menimme kihloihin.
Minä luulin näkeväni teidän silmissänne välistä katseen, jonka suhteen ei voi pettyä. Ja kuitenkin minä petyin. Silloin meni minulta kaikki. Mihinkä olisin minä voinut enää luottaa, kun itse totuus ei ollut totta! KERTTU: Olenko minä teille valehdellut? GRANSKOG: Ette, minä huomaan sen vasta nyt. Te olitte minulle ystävällinen niinkuin kaikille muillekin, ja minä poloinen luulin sen rakkaudeksi.
GRANSKOG: Kaikki kaikessa olet sinä minulle ollut, enkä minä olisi mitään ilman sinua. Minun elämäni juoksun olet sinä määrännyt, ja mitä minä kulloinkin luulin sinun oikeana pitävän, sitä olen minä tehnyt. Nuorukaisena, miehenä olen minä sinua rakastanut, ja nyt rakastan minä sinua niinkuin vanha ukko vaimovainajansa muistoa rakastaa.
Siellä on muuten mitä ihanin kevätilma. ALLI: Ellei Kertulla ole mitään sitä vastaan. GRANSKOG: Teidän luvallanne, Gertrud. KERTTU: Tee kuin tahdot. ALLI: Mennään sitte. Minä tulen heti paikalla takaisin. KERTTU: Herra arkkitehti. Minun täytyy sanoa se teille: Te olette inhoittavin mies, mitä minä olen nähnyt. GRANSKOG: Tuon te olette sanonut minulle kerran ennenkin.
KERTTU: Ja onko teidän piireissänne myös tavallista, että mies, jonka nainen on ajanut ovesta ulos, käyttää tämän naisen sisarta päästäkseen häpeällisten tarkoitustensa perille? GRANSKOG: Mi-mitä te sanotte? Osh, kuinka minä olen lapsellinen! Tietysti laskette pientä pilaa. KERTTU: Herra arkkitehti: Miksi te vainootte minua?
KERTTU: Te tulette minun sisartani tapaamaan? GRANSKOG: Niin. Eräs vähäpätöinen seikka KERTTU: antaa teille tilaisuuden tunkeutua tähän taloon. Te olette taitava mies, arkkitehti Granskog. GRANSKOG: Jahah, te alatte imarrella, rakas kälyni. Minulla on siis syytä olla varoillani. KERTTU: Ei ollenkaan. Olemmehan me ystäviä. Olkaamme siis suorat. GRANSKOG: Se miellyttää minua.
KERTTU: Siitä asti kuin minä opin näkemään myrkyn ihmisten sydämmissä. GRANSKOG: Ja mitä te aijotte sillä tehdä? KERTTU: Mistä minä sen tiedän! Ehkä myrkytän minä itseni, ehkä jonkun toisen. Miten minua huvittaa. GRANSKOG: Kohtalo on ollut kova teitä kohtaan, Gertrud. KERTTU: Kohtaloa vastaan minulla ei ole mitään muistuttamista. Sen kanssa tulen minä aina toimeen.
GRANSKOG: Oli. Sinun luvallasi, Gertrud. KERTTU nyykähyttää päätään. GRANSKOG: Hän oli hyvä, mutta heikko. KERTTU: Niin, niin. Mitä te sanoittekaan? Minä en oikein kuullut. Ai, te tahdoitte sanoa hyvää yötä. Niin, niin. Minuakin tuntuu väsyttävän. Paljoko kello on? GRANSKOG: On jo myöhäistä. KERTTU: Hyvästi, kiitos käymästä. Missä Alli mahtaa olla, kun hän ei tule jäähyväisiä sanomaan?
Nyt minä olen jälleen oppinut kunnioittamaan teitä. Minä olen jälleen nähnyt nuoruuteni ihanteen. KERTTU: Minun mielestäni meillä juuri nyt voisi olla paljokin hupia toisistamme, nyt kun me olemme oppineet tuntemaan toisemme. GRANSKOG: Me olemme liian vanhoja huvittelemaan, Gertrud. KERTTU: Meillä voisi olla niin hauskaa yhdessä.
GRANSKOG: Tulen rakkaana sukulaisena, joka juuri on palannut pitkältä matkalta. KERTTU. Istukaa. GRANSKOG: Kiitoksia. No, ilokseni näin minä sanomalehdistä, että te tulette esiintymään huomisessa hyväntekeväisyyskonsertissa. Koko pääkaupunki puhuu siitä. KERTTU. Te tulette minun sisartani tapaamaan? GRANSKOG: Kuinka voi minun rakas veljeni? Onko mitään toiveita?
Päivän Sana
Muut Etsivät