Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Hänen silmänsä pyöristyivät ja hänkin kalpeni, mutta kadottamatta hetkeäkään hän sieppasi toverinsa pyssyn. Si på den fan, hän sanoi ja ikäänkuin henkensä pelastukseksi nosti pyssyn ja pamahutti suoraan Gabrielia vastaan. Haulit pösähtivät Gabrielin pään yli.
Ingridin tähden hän vielä olisi lukenutkin, mutta kun siihen tuli lisäksi nuo 300 markkaa, oli se aivan sietämätöntä hänelle, näytti niinkuin hän olisi viilaillut ja varvaillut vaan konttoristin käskystä, ja kaikki vapaus tuntui olevan poissa. Talvi kului Gabrielin saamatta mitään säästetyksi.
Mutta pian hän huomasi, ettei ollut mitään pelkäämistä tältä puolelta ja karkoittaakseen apulaisestaan kaikki vaatimukset yhdellä kertaa, hän pani Gabrielin hyvin lujalle. Kiusalla pyöritytti selän takaa moukaria jäähtyneen raudan päällä ja muuta semmoista. Ei mennyt viikko umpeen, niin Gabriel jo kyllääntyi.
Näin onhan puhuttava järjellenne, kun aistimuksista se yksin oppii, min sitten nostaa arvoon aattehien. Siks Raamattukin tasollenne teidän alentuu, kun se Jumalalle kädet ja jalat antaa, muuta tarkoittaen. Ja Pyhä Kirkko ihmishahmoon teille Gabrielin, Mikaelin kuvaa ynnä sen, jolta Tobias sai näön jälleen.
Henrik nyt tämän keskustelun jälkeen ensikerran katsahti Ingridiin siltä kannalta, että tämä oli se, joka oli kasvattanut Gabrielin ja tehnyt hänestä tuon miellyttävän, tyynen, voimakkaan ja oloonsa tyytyväisen miehen.
"Ihan varmaan se lähettää kylmää seltteriä hakemaan ja me sitten juttelemme varjoisessa huoneessa ikkunain ristivedossa liivinnapit avattuina. Ja minun suorastaan täytyykin mennä hänen luoksensa, sillä häneltähän saan varmaan tietää, missä konepajassa Gabriel voi mahdollisesti työskennellä, enkä tarvitse turhaan mennä Gabrielin kortteerille, joka ehkä on kaukana."
Hetken ajan kuluttua hän lyykistyi jonnekin lähelle lattiata ja sieltä alkoi kuulua hänen sihisevää hengitystään. Hän nukkui. Gabrielin puolelta ei kuulunut myöskään mitään. Hän oli pannut molemmat käsivartensa pöydälle, jonka ääressä hän istui, painanut päänsä mukavasti niiden päälle ja oli ihan hiljaa, silloin tällöin vaan vetäisten yhtäkkiä henkeensä ja kavahtaen valveille.
Sen mukaan kuin Henrik parani ja voimistui, alkoi kuitenkin eräs seikka yhä enemmän kaivaa hänen mieltänsä. Katsellessaan Hilmaa ja ihmetellessään, kuinka kaikki se, mikä oli tässä ihmisessä ollut hänelle vastenmielistä, nyt oli muuttunut puoleensavetäväksi, muisteli Henrik Gabrielin Ingridiä, joka niin monessa suhteessa oli hänestä ihan Hilman kaltainen.
Ja itsekseen hän vielä tunnusti, että tämä oli ainoa tie, jolla hänestä saattaa tulla mies, ja piti sentähden sydämmessään Ingridiä tältäkin kannalta johtavana tähtenään. Gabrielin heikkoudeksi jäi ainoastaan se, ettei hän voinut luopua esiintymästä herrana silloin kuin häntä joku semmoisena piti.
Mennessä sanoi Johannes Henrikille: Kummallista, ensi silmänräpäyksessä, kun luin Gabrielin kirjeen, heti ajattelin: mitähän kallista minulla on, jota voin myydä ja lähettää rahat Gabrielille. Enpä olisi niin ajatellut, jos joku vieras olisi pyytänyt; olisin vaan tyytyväisenä sanonut: ei minulla ole. No onhan siinä sentään suuri eroitus.
Päivän Sana
Muut Etsivät