Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Ei. Sanaakaan sanomatta, hitaasti hän menee heidän ohitsensa perälle. Hän tulee pöydän luo. Nähtyään laitokset hän vähän hymähtää, surullisesti nyykäyttäen päätänsä, ja ikäänkuin tahtoo heitä rupeamaan ruualle, mutta vaipuukin ajatuksiinsa. Hänen katseensa jää tuijottamaan tuikkivaan liekkiin, etusormellaan hän mietteissään naputtelee pöytään.
Barkis etusormellaan juhlallisesti viittasi minua tulemaan johonkin portinvajaan. "Kuulkaat nyt", murisi Mr. Barkis, "kaikki oli oikein". Minä katsoin ylös hänen kasvoihinsa ja vastasin, koettaen olla hyvin viisas: "ah!" "Se ei päättynyt siihen", lausui Mr. Barkis, nyykäyttäen päätänsä tuttavasti. "Kaikki oli oikein". Taas minä vastasin: "ah!" "Te tiedätte, ketä halutti", lausui ystäväni.
«Muista nyt vaan, että tulet huomenna!« huusi Maria ja uhkasi vakavasti etusormellaan, kun Johannes raha ja nisuleipä yhdessä, nukke toisessa kädessä lähti pois. Kummallinen tunne heräsi majurissa Johanneksen mentyä. Poika ei lähtenyt hänen mielestänsä. Minne hän silmäilikään, oli hän aina näkevinänsä pojan kauniit, siniset silmät.
»Ja noin nuori!» huudahti tyttö. »Kyllin vanha tähän näin », vastasi Alan ja pyyhkäisi etusormellaan niskaansa tarkoittaen, että olin kyllin vanha menettääkseni pääni. »Se olisi hyvin häpeällistä», huudahti tyttö sävähtäen punaiseksi. »Niin on kuitenkin käyvä», lausui Alan, »jos vain emme yrityksessämme onnistu.»
Irene irtautui hänestä pehmeällä, torjuvalla ja samalla hyväilevällä kädenliikkeellä. Sinä olet hullu, hän sanoi, aivan hullu. Mitä tohtori meistä ajatteleekaan? Hän ei ihmettele sitä ollenkaan, sanoi Johannes. Ei teidät nähdessään. Hän kumarsi Irenelle. Signe uhkasi häntä etusormellaan. Ei mitään kohteliaisuuksia, pyydän, sanoi hän. Tahdotteko tehdä hänet vielä itserakkaaksi?
Eukko kääntyi ikkunaan päin ... tyrskyi siinä itsekseen ... ja osoitti etusormellaan jotain ulkoa näkyvää, sanoi: Tuolla ... tuo iso puu ... sen takana hän asuu tuossa keltaisessa rakennuksessa. Myöskin Sakris tirkisteli huopapaperilla paikatusta ruudusta ... kiitteli lyhyesti neuvosta ja lähti jälleen tallustamaan. Liikemies Suomenvaaran huvilan hän löysi.
Vasemmalla kädellään hän viittasi pyöveleille, ja osoitti samassa etusormellaan oikeaa käsivarttansa, joka riippui olkavyön varassa; luultavasti se oli vielä vaivainen sen sivalluksen johdosta, jonka Durward aamulla oli antanut hänelle.
Minä palasin sisään ja kävin istumaan, osaksi selvittääkseni ajatuksiani, osaksi siitä syystä, että minua pyörrytti. Kun uudestaan menin ovelle, niin päivä oli jo valjennut ja kummitus oli poissa. Vaan tapahtuiko sitten taas jotakin? Tapahtuiko jotakin? Hän koski etusormellaan kahdesti tai kolmasti käsivarteeni, joka kerta pelokkaana pudistaen päätänsä.
"Minä sitten juon yksin... Loiskis! sanoo suomalainen... Ja laulaa: "Ja se rakkaus ja se rakkaus! Ai, ai, ai se rakkaus..." Naisen sydän syttyi lauluun. Hän uhkaavaisesti osotteli etusormellaan kauppias Alekseita ja lauloi laulun ruotsiksi: "Och den kärleken, och den kärleken! Ack, ack, ack den kärleken..." Aleksei rupesi jatkamaan puhetta ruotsiksi.
Sohvan toisessa päässä istuu Zsuzsi täti, joka lakkaamatta kaivaa nenäänsä etusormellaan ja kuiskaamalla selittelee jotakin sohvan toisessa nurkassa istuvalle hiljaiselle rouvalle, jonka tunnemme Károly'in äidiksi, rouva Tállyai'ksi, joka taas puolestansa kaikin tavoin koettaa näyttää niin hiljaiselta kuin suinkin; hän antautuu kohtalonsa alaiseksi ja kuultelee ääneti Zsuzsi tädin liukkaita valheita, joihin tämä tuon tuostakin niin sekoittuu, ettei itsekään tiedä niistä suoriutua.
Päivän Sana
Muut Etsivät