Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
"Olenhan niin usein tarjonnut sinulle turvapaikan kotonani. "Olet varmaankin muukalainen täällä Ravennassa." "Olen muukalainen. "Mutta minulla on asunto." "Tule kirkkoon rukoilemaan kanssamme." "Minä rukoilen täällä." "Rukoiletko? "Mutta ethän sinä laula etkä puhu." "Jumala kuulee minua sittenkin." "Rukoile kaupungin puolesta. "Ihmiset pelkäävät, että maailman loppu on tulossa."
"Mutta sitä hän ei saa tehdä ei sitä, herra kun me kuolemme." "Me", virkkoi Cethegus hymyillen täysin levollisena. "Ethän sinä ole Teodoran kanssa pettänyt roomalaisten suurta keisaria. Eihän sinua uhkaa mikään vaara."
Kari näki hänen hymyilevät kasvonsa, hän ei voinut sovittaa niitä yhteen hänen sanainsa kanssa. Mikä pappi on sinulle nyt saarnannut? lausui hän. Se oli Bull, nyt olen kuullut Ole Bullin soittavan, näetkös. Ethän vaan puhune totta? Ihan totta, ja sinä et koskaan ole kuullut semmoista!
Täss' on virteni vähäiset, Lapselliset laulelmani! Suosit niitä vai vihannet, Ethän polkene poroksi. Kun et viihdy kuulemahan, Ohi korvaisi kuleta, Salli ilmoja samota, Koetella korkeutta: Kyll' on taivaalla tiloja Sävelille suuremmille, Saati pienen lehtolinnun, Lauluille vähäväkisen. Vaikka minne joutunen, Sitä toivon, rukoilen, Että laulaa saan.
Yksinolossa on jotakin kammottavaa. Tuntuu minusta aivan kuin jäätyisin Mutta, Alfred, ethän sinä ole yksin! Siinä myöskin, Asta, voi olla jotakin kammottavaa. Elä puhu tuolla tavoin! Elä ajattele semmoista! Vaan kun et sinä siis mene mukaan ? Kun sinua ei ole mikään sitomassa? Niin minkä vuoksi et sitte halua jäädä tänne minun luo ja Ritan luo? En, minä en voi.
Minä olin varma siitä, että hän rakastaisi minua, jos vaan olisin hänen luonansa eikä mitään tunkeutuisi välillemme... Ensiksi täytyi minun voittaa ujouteni, ett'en enää säpsähtäisi omasta äänestäni. "Isä," lausuin minä yhtä reippaasti kuin esikuvani Ilsekin ja osoitin nukkuvaa lasta, kun isä melkein naurettavan hämmästyneenä, käsiänsä väännellen tuli meidän luoksemme, "ethän naura minulle?
Ja jos he käskevät häntä itseään pieksemään nuorikkoa, »Ethän raahi raukkaistasi, Ethän henno herttaistasi!» Mutta jos ilmaantuu vaimossa joku vika: »Neuvo, sulho, neitoasi, Opeta oven takana; Yksi vuosi suusanalla, Toinen silmän iskennällä, Kolmas on jalan polulla!»
»Kyllä maar minä olisin ottanut, jos sitä oikein olisi tuumittu, mutta ethän sinäkään käskenyt, sanoit vain: 'Kuules, entä jos ottaisimme Iirin kasvatiksemme, mitäs tuosta tuumit? Näin sinä sanoit.» »No niin, sanoinhan minä sillä tavoin.»
"Lähetät kai kutsumaan minua jos jotain tapahtuu?" "Kyllä, kyllä... Olen hyvin väsyksissä, ja nukun vielä hetkisen. Ethän suutu minuun laiskuudestani?..." Ja Babet sulki silmänsä väsyneenä ja liikutettuna. Minä pysyin edelleen kumartuneena hänen ylitsensä ja tunsin hänen lämpimän hengityksensä kasvoillani. Hän nukkui vähitellen, taukoamatta hymyilemästä.
Tyttö huomasi, että opettajan käytös, joka viime-aikoina oli ollut jotenkin jäykkä, muuttui iloisemmaksi. Kun he taas eräänä iltana olivat kävelleet pitkät matkat yhdessä, seisattui Melissa äkisti, nousi puun kannolle ja katseli häntä suurilla tutkivilla silmillään. "Ethän suinkaan ole hulluna?" sanoi hän, kysyväisesti pudistaen mustaa tukkaansa. "En ole." "Vai suutuksissa?" "Ei."
Päivän Sana
Muut Etsivät