Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Ja jos he käskevät häntä itseään pieksemään nuorikkoa, »Ethän raahi raukkaistasi, Ethän henno herttaistasi!» Mutta jos ilmaantuu vaimossa joku vika: »Neuvo, sulho, neitoasi, Opeta oven takana; Yksi vuosi suusanalla, Toinen silmän iskennällä, Kolmas on jalan polulla!»
Ainoastaan Antin kuullaan joskus ystävällisesti puhuttelevan nuorikkoa, mutta hänkin saa siitä vaimoltansa aika nuhteita. Oi vaivainen olento, parempi olisi sinun ollut Kalmulle jäädä, kuin olla täällä orjana. Orjat eivät tiedä muuta elämää kuin orjien, se on aikojen kuluessa käynyt heille kaikkien rakkahimmaksi.
Mutta seuraavana päivänä tapasi hän vuorella kävellessään nuorukaisen, joka hänelle nähtävällä ujoudella ja monilla mutkilla ilmoitti: rakastavansa nuorikkoa ja uskovansa että tämä hänen rakkauteensa oli myöntyväinen; ei olisi myös ollut hänelle vaikea saada tyttöä omaksensa, jos vaan ei olisi ollut niin kovin ujo puhumaan; sillä suku oikeastaan oli ollut toiselle miehelle vastahakoinen, eikä ollut naimishintakaan tytöstä, kaksi kamelia, kovin kallis.
Mutta pyhänä kiirehti hän metsänvartijan taloon ja vietti siellä suloista keskustelua pitämällä hauskaa aikaa, ja silloin lisäsi aina metsänvartija pakinaan jonkun sanan häistä. Astukaamme vielä kerran Wellin taloon. Elinaa, nuorta nuorikkoa, pidetään siellä kaikissa kohden palvelustyttönä. Aamusta iltaan häärää hän talon askareissa, kaikkialla pitää hänen oleman.
ILVO. Helmiheinäni, natoni, Jonk' on liike toimintoa, Jonk' on toiminta tekoja! Ilmarin sisar ja silmä, Sepon sukkela kätönen, Onnentaikojen tekijä, Muille, mut ei itsellensä, Meren rannalla pesijä, Joka toivoja tähysti; Sinä vaatetat väkeä Kuin pukee kevät ketoja Sinä neuvo nuorikkoa, Opasta talon tavoille, Sano askaret, asiat
Charles Danville ja Rosa Trudaine olivat nyt mies ja vaimo. Edellisen illan ihanaan auringon-laskuun perustuva ennustus ei ollut pettänyt. Pilvitön oli hääpäivä. Häämenot olivat kaikki käyneet miellyttävästi, ja olivat myös tyydyttäneet rouva Danvillea. Hän tuli hääjoukon kanssa Trudainen kotiin, paljaana hymynä ja kirkkautena. Nuorikkoa kohtaan hän oli itse ystävyys.
Nuo kaksi nuorikkoa, poika ja miniä, olivat ikäänkuin unehuksissa. Gunhilda vaaleni, loihe raivoisia katsahduksia ympärillensä ulkoilmaan ja vaipui tainnuksiin. Mitä Jumalan tähden on nyt matkassa? "Hän tuli varmaankin liian iloiseksi", sanoi Bård. "Eihän anoppi mahtane kuolla?" kysyi Anna. "Ei", arveli Bård.
Ja paitsi sitä, kukapa ottanee vastaan mun kaunoisen morsiameni, jonka aion näinä päivinä tuoda tänne Wynd-kadulle?" "Voi, Heikki, Heikki", virkkoi vanha vaimo, pudistellen päätänsä, "eipä tää ole oikea tapa, jolla valmistetaan kunniallisen miehen taloa nuorikkoa varten sinun tulisi elää siivosti ja säädyllisesti, eikä irstaisuudessa ja vallattomuudessa."
Mutta kova talonemäntä ei säälinyt nuorikkoa, vaan yhä karttuivat työt ja askareet karttumistansa, ikäänkuin kysyttäisiin tulen sammuttamista, ja Tahvon äreät sanat, kun hän päihtyneenä palaa kapakasta, ovat hänen ainoa lohdutuksensa. Tahvolle, tälle raakile ihmiselle, onkin hän leikkikaluksi taloon tuotu, hänen pilantekonsa ja vihanpurkaamisensa esineeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät