Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
"Minä pelkään, ett'ei se riittäisi, herra pastori. Jos minä kerran valitsen itselleni vaimon, niin ei hän jaa olla kyökkipiika tahi ompelija tahi pesijä, vaan hänen täytyy olla minun vertaiseni kaikessa. Hänen täytyisi seurata minua kaikkialle, ei ainoastaan aterialle, vaan myös kirkkoon, ympäri koko maailman niin kauas kuin ajatukset lentävät.
Keksinnöt ovat edistyneet, myönsin minä. Kymmenessä minuutissa valmistetaan nykyaikana elävästä vasikasta kymmentä lajia liharuokaa. Mutta sellainen pikakypsyminen on mahdollista ainoastaan liike-elämän polttopisteissä. Niinkö tosiaankin! kummasteli pesijä. Hän jatkoi: Sitä paitse siihen aikaan nuoret miehet eivät voineet jättää sanomatta minua kauniiksi. Vaikka Jumalan lahjahan kauneuskin on.
Otaksutaanpa, että he saisivat vallan tässä kaupungissa, niin saisi esimerkiksi uittomies Pedersen ja pesijä Aunetta luultavasti Vikin talon ja kaikki, mikä teidän on.» »Mutta, armelias Jumala, mitä sitten meistä tulisi?» »Noo», vastasi Björnholt tyynesti, »Vik luonnollisesti mestattaisiin ja teidät ja neiti Kornelia ajettaisiin alasti, ruoskimalla läpi kaupungin.» »Laupias Jumala!»
»Ei se ollut oikein kumpainenkaan. Se oli paremmin aamuhämärää, kun pesijä tuli. Vaikka johan se Makkonen oli kuollut ennen kuin pesijä ennätti tullakaan. Kasurisen Susohan sen pesi.» »Vai Suso sen pesi!... Onko se Suso täältä näiltä paikoin kotoisin?» tarttui siihen Antti, ja Kaisa sanoi Suson olevan Kiihtelysvaarasta. »Sitähän minäkin, että Kiihtelyksestä se on!» myönsi Antti.
Ilpotar, hyvä emäntä, hänpä tuon sanoiksi virkki: "Ohoh piika pikkarainen, orjani alinomainen! Pane keittoa patahan, tuo olutta vierahalle!" Tyttö pieni, tyhjä lapsi, pahin astian pesijä, lusikkojen luutustaja, kapustojen kaapustaja pani keittoa patahan: luut lihoista, päät kaloista, vanhat naatit naurihista, kuoret leivistä kovista.
Pian oli koko talonväki ympärilläni, sillä minä olin noussut seisomaan ja seisoin akan edessä, kaikki muu väki takanani. Ja hyvä se, akka olikin vanha tuttu, tuo ilkeä Tolpan Pirjo. Vaikk'ette minua tunne, sanoin minä hänelle, niin minä tunnen teidän. Olettehan ruumisten pesijä, Tolpan Pirjo, kotonanihan olen teitä nähnyt. Hyi, onko hän ruumiin-pesijä? kuului ääni takanani.
Yön kaiken voimakkaasti kaikui Näin murhevirret ahkeraan, Vaan ylkänsä luo impi vaipui Ja siit' ei noussut milloinkaan. Syysluonto armotonko voitti Näin ihmis-elon kevähän? Kun kukka puhkes, päivä koitti Jo hallayö vei hedelmän. Vaan varro! Herran päivän tullen Saat kuulla kelloin kaikuvan, Saat kuulla täältä kutsutullen Ikuisen kevään koittavan. J. H. Erkko. Pesijä.
Tuosta Anni annettihin, Perä paksu paiskattihin. Päivän söi, makasi toisen, Kohta kolmannen toruvi; Tuli riski riitelijä, Aivan tarkka tappelija, Taitava tukan vetäjä, Hapsien haraelija, Ei tullut tuvan pesijä, Saanut ei saunan lämmittäjä. Viisastunut.
Ennen lähtöään pyysi hän pikku tytön äitiä pesemään itselleen puseron, ja kun sitten oli kysymys maksusta ja Eva tahtoi tietää mitä hän oli velkaa siitä, vastasi pesijä: "No kymmenen penniä, mutta kyllä minä olen yhtä tyytyväinen, jos te annatte tuon tytöstäni maalaamanne kuvan." Eva purskahti sydämelliseen nauruun.
ILVO. Helmiheinäni, natoni, Jonk' on liike toimintoa, Jonk' on toiminta tekoja! Ilmarin sisar ja silmä, Sepon sukkela kätönen, Onnentaikojen tekijä, Muille, mut ei itsellensä, Meren rannalla pesijä, Joka toivoja tähysti; Sinä vaatetat väkeä Kuin pukee kevät ketoja Sinä neuvo nuorikkoa, Opasta talon tavoille, Sano askaret, asiat
Päivän Sana
Muut Etsivät