Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kirjeessä oli myös muutamia tervetulleita rivejä Eriika Lindelialta, joka kertoi, että hän kesällä oli tutkinut kuusi uutta sienilajia ja pannut neljätoista käärmettä väkiviinaan, ja sitten vielä oppinut munia keittämään.
He soutelivat Marjaniemen rantoja pitkin, ja provasti ja pruustinna sekä rehtori ja Eriika, jotka istuivat pihlajan alla, kuuntelivat, kun nuoret lauloivat: "Lapsuuden ajan hellimmän Sä leikit kanssani, Ja olit paras ystävän', Ja ainoo iloni. Ja kaiku kertoi: ainoo iloni... Kun sitten jälleen tulivat sisälle, katosivat Joju ja Sakki yht'äkkiä.
Onneksi oli Eerikillä taskussaan Eriika Lindelialta saamansa kirje, jossa tämä muun muassa kertoi, että arkkiaatteri oli saanut kirjeen kreivi Tessiniltä, joka oli luvannut pitää Eerikkiä mielessään, niin että tämä saisi jonkin kuninkaallisen stipendin. Punastuen otti Eerikki esille tämän kirjeen. Kuningas luki sen, ja hänen otsansa kirkastui.
Lukisitko heille myöskin? sanoi Joju hiljaa, ikään kuin hän olisi pelännyt pyytävänsä liikoja. Kyllä aivan varmaan. Tätikin auttaa meitä muistamaan, mitä me kyllä mielellämme teemme. Sinä aamuna, jona Solmian piti lähtemän, oli Eriika täti kasvattipoikien kanssa aikaisin aamulla torilla.
Oi, miten siellä aurinko kirkkaasti loisti! Maa oli jo hienon lumen peitossa, niin puhdas ja kaunis. Joju päätti lähteä kaupungille. Rehtori oli ulkona, mutta Joju meni Eriika tädin luo ja sanoi, että hän lähtisi ulos kävelemään. Jojun täytyi aina sanoa, minne hän aikoi mennä.
Ainoastaan yksi "jos" ja yksi "mutta" oli heidän onnensa tiellä, ja se oli se, ettei kummallakaan ollut muuta omaisuutta kuin iloinen mieli, uskollinen sydän ja merkilliset kasvikokoelmansa. Ensikerran pahoitteli Eerikki Ljung sitä, ettei ollut saanut mitään perinnöksi porvariskuninkaalta; ensikerran keksi Eriika Lindelia, että kasvien ruuaksikelpaavaisuus on tärkeä osa kasvitieteessä.
Niinpä kyllä, siltäpä melkein näyttää kuin se olisi enolta! vastaa hänen vaimonsa, Eriika Lindelia leikillisen ylpeästi. 4. VANHOJA YST
Matti kumarsi ehtimiseen ja siunasi rehtoria ja Eriika neitiä kaikesta hyvästä. En olisi uskonut, että näin rauhallista kotia vielä olisin saanut, sanoi ukko. Miina näytti yleensä siltä, kuin hän olisi enemmän pitänyt entisestä elämästään, mutta siitä ei kukaan välittänyt. Kaikki krouvaaminen oli jyrkästi kielletty, ja kulkijoita eivät saaneet ottaa luoksensa, ei minkäänlaisia.
Lähetyskunnan mukana lähtee luonnontieteellinen retkikunta Algeriaan, ja arkkiaatteri esittelee minua sen johtajaksi. Ja mihinkäs minä jään? kysyi Eriika miltei itkien. Tule mukaan! Minäkö? Entä lapset? Se on totta; en tullut lapsia ajatelleeksi. Mutta voimmehan viedä ne äitini luo siksi aikaa.
Kyllä ne varmaan olivatkin niin viatonta laatua, Eriika hyvä, että ansaitsi miettiä, minkälaisen rangaistuksen niistä määräisi. Niin, varjelkoon, emmehän me mitään pahaa milloinkaan tarkoittaneet, mutta lapsellisessa ilossamme teimme välistä tuhmuuksiakin.
Päivän Sana
Muut Etsivät