Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
"Totta kaiketi", vastasi pruustinna, "mitäs liikaa tuo nyt sitten olisi, olettehan pitkän matkan tulleet, kyllä sen verran nyt jaksatte juoda".
Tyttö riensi jälleen kyökkiin ja pruustinna meni verkalleen perässä sekä maksoi pojille heidän marjansa, mutta tyttö joka näki teetä par'aikaa kaadettavan, kuiskasi äidillensä: Eikö Manda saa antaa teetä kupillisen noille pojille? Kyllä, kyllä lapseni. Istukaa tänne kyökkiin, sanoi Solmia marjapojille, te saatte teetä. Oi, kuinka hyvältä nämät mansikat tuoksuvat!
Pieni pyöreä olento kepsahti kuten tuulispää yli pihan avataksensa veräjät selkiselälleen; se oli Elma. Provasti ja pruustinna seisoivat portailla vieraita vastassa, ja nuori Vihtori herra tervehti neitosia niin kohteliaalla kumarruksella, että se kyllä riitti heille kaikille kolmelle. Olemme koko viikon odottaneet teitä sanoi pruustinna. Elma on katsellut maantielle päin joka päivä.
Hän on meidän pieni ahkera apulaisemme ja aina tervetullut vieras, sillä kesäisin hän tuo meille ensimmäiset mansikat ja nyt hän on syksystä asti kuljettanut postilaukkuamme kestikievarista tänne. Miten todellakin poika nyt pääsee kinosten läpi? virkkoi pruustinna. Miehet ovat tanhuaa aukaisemassa, kyllä hän sieltä hyvin tulee.
"Kenenkä kanssa tyttärenne naimisiin menee"? kysyi pruustinna, kun huomasi muorin puheesta, ett'ei siitä oikein varmaa tietoa ollut.
Kuppeja, sokeria ja kermaa lukuunottamatta oli siinä pehmeätä leipää, korppuja, mustikka-paistosta, hunaja ja piparikaakkuja. Pruustinna tiesi kyllä, mikä nuorille hyvältä maistui huvimatkalla.
Lapsellisen ikävä tunne, tuo, että olin unohduksiin joutunut, ett'en oikein olisi kenenkään oma, että niille henkilöille, joita rakastan ja kunnioitan, olisin noin mitättömän arvoisena valtasi hetkeksi sydämmeni. Minun täytyi itkeä ja nenäliina painettuna silmieni eteen, istuin vielä, kuin pruustinna Pultti, joka pihalta oli nähnyt minun istuvan akkunan ääressä, tuli sisälle.
Pruustinna Pultti antoi nyt pojan nousta seisoalle ja piti hänelle lyhykäisen voimallisen saarnan, jonka loppu oli niin kaunis, että se liikutti minua, liikutti itse pruustinnaa ja myöskin poikaa, joka hatun-lierillään pyyhki kyyneleet silmistänsä.
Tietysti, sanoi tyttö aivan levollisesti. Kai maar sinä Jojua olet kaivannut? sanoi pruustinna veljelleen. Sanomattomasti!
On nämät postipäivät sentään hyvin hauskoja täällä maalla, sanoi pruustinna. Sillä välin juoksi Solmia tuomaan laukkua kyökistä, ja näki, miten Sakki puhalteli punaisiin sormiinsa. Voi kuinka sinä olet kovasti luminen, onko sinun vilu? Vähän. Lämmittele tässä hellan ääressä. Solmia vei laukun sisälle ja kertoi, miten Sakkia paleli.
Päivän Sana
Muut Etsivät