Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
On usvast' astunut aamu Jo Lytsen'in aukeillen, Kun mustempi, murheen haamu Taas peittävi päivyen: On poissa Kustavi suuri Hepo juoksee haltiaton Ja puhtahan uskon muuri Hänen kanssaan murtunut on. Eräs urhosa poika Suomen On maassa, haavoissaan; Ei koittane uusi huomen Tuon silmähän milloinkaan.
Vihdoin pääsimme kumminkin sijoittumaan ja tyynimielisinä katselimme sitten, miten matkaseuramme yhä enentyi, hevoset valjastettiin ja eräs arabialaisvanhus, joka oli alhaalla olevaan paikkaansa perin tyytymätön, tuikeana rähisi.
"Käwi minun tykönäni eräs, joka sanoi itseänsä 'heränneeksi'. Hän sanoi tulleensa sääliwäisyydestä tyköni, ja hänelle minä awasin sydämeni ja toiwoin häneltä saawani jotakin liewitystä.
Te annoitte jonkun paperin hänelle? kysyi hän tyynesti, hymyillen kirkasta, peilailevaa hymyään. Niin, vastasi Johannes hajamielisesti. Se oli vain eräs vanha velkasitoumus. Entisiltä ajoilta? kysyi Irene vielä, luoden pitkän, veitikkamaisen katseen häneen. Niin, entisiltä ajoilta. Se oli jo molemmin puolin suoritettu.
Syötyämme yksinkertaisen atrian nautimme hetkisen lepoa, kunnes päivän kuumin aika oli ohi. Jälkeen puolenpäivän teimme pitkän kävelyretken ympäristön vuorille. Länteen päin kaupungista, aivan sen läheisyydessä, kohoaapi eräs jotenkin jyrkkä vuori.
Näiden seassa oli eräs 30-vuotinen mies, johon matkustavainen etenkin mielistyi.
"Tämän kymmenmarkkasen panen vielä pöytään, sen saan varmaankin monenkertaisena takaisin" tuumaili hän itsekseen, mutta se pantiin ja se vietiin, toinen pantiin pöytään samalla toivolla, sen kävi samoin, niin kolmannenkin ja neljännen. Hovilainen puri hammasta harmissaan. "Kyllä sillä pojalla rahoja riittää, vaikka hän kadottaakin jonkun kasan kymmeniä", virkkoi eräs Hovilaisen takana.
Kahdeksan päivää myöhemmin saapui muuan päällikkö leiriin ja ilmoitti että eräs kalastaja, pyytäessään silliä eräässä lahdelmassa, oli nähnyt jotakin kiiltävän veden pinnalla, ja kun hän oli kulkenut kanootillaan sinnepäin, oli hän kauhistuksekseen huomannut sen olevan valkoisen miehen muodon! Liikuttavaa oli nähdä kuinka maan-asukkaat ottivat osaa Stanleyn suruun.
Ligelius käski kumminkin panna laivaveneet vesille ja tutkia laivan lähintä ympäristöä. Eräs veneistä palasi kohta tuoden mukanaan ruumiin, joka oli löydetty rantakallioista lohjenneiden graniittijärkäleiden välistä, mitkä suojasivat rantaa aaltojen tyrskyiltä. Yö oli pimeä ja kauan oli jo sataa rapistellut. Sytytettiin laivalyhdyt ja kokoonnuttiin ruumiin ympärille.
"Niin, äiti", vastasi Sven ja katsahti jälleen ylös, "se on niin muodotonta, niin himmeää kuin utuinen pastellikuva ja kuitenkin on siinä niin paljon todellisuutta... Katsos, eräs oli saanut omituisen vallan ylitseni vallan niin suuren, kuin vain sinulla on ollut.
Päivän Sana
Muut Etsivät