Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Ja valo vuotaa niinkuin sinetti maan päälle, ja tämän kasvot kuvautuvat ikäänkuin leimalla painettu vaha. Heidän edessään ja myöskin heidän oikealla kädellänsä oli hiekkainen erämaa; mutta yön kuluessa he olivat suuresti lähestyneet niitä vuoriharjanteita, jotka vasemmalta puolelta rajottivat erämaata ja joita kohden Alroy oli ensiksi ohjannut hevostansa.
Tämmöinen onnellisesti onneton tilaisuus tulikin hänelle vielä osaksi vihoviimeisellä matkalla. Huhtikuun 17 p. läksi matkamiehemme Bagdad'ista, jossa hän oli saanut tarpeekseen levätä ja viettää monta hauskaa hetkeä siellä asuvain vieraanvaraisten Englantilaisten seurassa. Nyt hän taas kulki autiota erämaata kahden kesken yhden Beduinin kanssa.
Kun käyt suurta erämaata Kuudanyössä, aavaa santaa, Harhaan näät, ei katsees saata Viivain, varjoin paikkaa taata Etäisyyksiss' ilman rantaa. Mikä totta? Harha missä? Et nää mitään, mikä antaa Mittaa äärettömän suureen, Pientä pitäis nähtävissä. Vaeltajan jalkain juureen Häipyy silmä tyhjyyksissä. Yhtyy likeiset ja loitot! Suuri, pien' on rajaa vailla!
Olin jo päättänyt jäädä Jumalan nimessä yöksi keskelle erämaata, kun matkamies äkkiä hyppäsi kuskilaudalle ja sanoi kyytimiehelle: "No, Jumalan kiitos, ei ole talo kaukana; käännä oikeaan ja anna mennä". "Mitäpäs sitä oikeaankaan mennään!" arveli kyytimies tyytymätönnä. "Missä sinä tien näet? Vai anna mennä vaan vieras hevonen muka, oma ruoska". Kyytimiehellä oli mielestäni oikeus.
Maailman erämaata vaan se synkkää kuvaileepi, Miss' eksyin kuolee matkamies; mut Herra varjeleepi. Ja aallot syöksyy kallioon, tään perus tutiseepi. Ja keula särkyy laivurin, vaan Herra varjeleepi. Niin raskas onpi ilmakin ja ukko jyriseepi, Salamat sinkuu pilvissä, mut Herra varjeleepi. Maa jalkain alla tärisee ja vuoret vapiseepi, Maan kita myöskin aukeaa, vaan Herra varjeleepi.
Ajattelepas mitä lieneekään, kun seisoo tuhansien sidottujen orjien edessä kaikkien ja itsekunkin lunastusraha ja kiinnekirja ijankaikkiseen perintöön kädessä! Ajattelepas mitä lieneekään, kun näkee suuret joukot nälkäisiä miehiä ja vaimoja ja Herralta itseltä on saanut vallan keskellä suurta erämaata hankkia heille elämän leipää!
Kuten nimestä jo voi päättää, ovat Las Salinas kuivia, hedelmättömiä suolalakeuksia, vailla kaikkea niin hyvin animaalista kuin kasvillistakin elämää todellista erämaata. Maa on suolansekaista ja auringon sanotaan siitä kovalla paisteella kimmeltelevän niin, että silmille pahaa tekee aivan kuin lumi keväisin meillä.
Turhaan olen paennut vuorten syvimpiin rotkoihin ja keskelle janoavaa erämaata. Viholliseni on ennättänyt minut sielläkin juuri hän, jota olen kieltänyt, on seurannut minua varustuksilleni asti". Hän vaikeni taas hetkeksi ja kääntyen skottilaiseen ritariin sanoi sitten vakavammalla äänellä: "te tuotte minulle tervehyksen Englannin Richardilta?"
Turhaan etsii silmä luhtaa joen rannalla, turhaan mitään muutakaan; tämä on täydellistä erämaata, jossa tuskin milloinkaan tulee minkäänlaista viljelystä ilmaantumaan, ei ainakaan ennen kuin soiset rannat ovat maatuneet. Ei kuulu kalojakaan, sillä vaikka meillä on uistin perässä viilettämässä, ei sitä nykäsekään. Mutta yhtäkkiä ilmaantuu joen käänteessä talo.
Me olemme mitä tukalimmassa asemassa, joka päivä päivältä tulee yhä huonommaksi: kaikkein julmimman apakilaisheimon, kojoteerojen piirittäminä keskellä erämaata. Rohkea nuori mies, joka jättää sinulle tämän kirjeen, on kertova kaikki yksityiskohdat asemassamme, joka luonnollisesti vielä on pahentunut sillä aikaa, mikä on kulunut hänen lähtönsä perästä.
Päivän Sana
Muut Etsivät