Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
»Ei, sitä hän ei ole sanonut», vakuutti Vappukin, ja emäntä, tullen yhä enemmän vakuutetuksi Iikan syyllisyydestä, kehoitti Vappua lähtemään heti vähän tutkimaan Iikkaa. Niin tehtiinkin. He menivät epäillen Iikan luo ja emäntä tervehti ystävällisemmin, kuin ennen koskaan oli tehnyt. »Hyvää päivää, Iikka, kuinkas nyt jaksatte?» »Huonosti niinkuin märkä palaa.»
Viimein lähtivät vieraat pois ja Kalle kuiskasi Katrillensa: "jäädään me tänne yöksi, täällä on niin niin ." "Niin mitä?" kysäsi Katri ja epäillen silmäsi Kallea, "etkös sinä aikonut Kotilaan yöksi?" "Niin niin rauhallista, vaan Kotilassa ei saa nukkua silmänsä täyttä ja minua jo alkaa väsyttää."
"Kun olisi minun ottanut yhteen juoneen, niin ei olisi ollut " "Mutta kun sinuakin olisi sakotettu ja olisit saanut käydä vettä leipää popsimassa", pisti mies taas väliin. "En kies'avita olisi käynytkään!" penäsi vaimo vastaan. "Ethän vain," lausui mies epäillen, "minkäpäs siinä olisi auttanut muu kuin totuus." "Sepähän sitte olisi nähty.
Jos asia sinua niin rasittaa että se sinusta on kärsimätöintä, niin ole nöyrä ja ajattele että se kentiesi on Jumalan käsi, joka sydäntä veistää. Ja jos joku suru oikein sieluasi leikkaa, niin ajattele että se on Jumalan veitsi, joka leikkaa pois joitakuita epätasaisuuksia. Ymmärrätkö minua? Wappu nyykäytti päätänsä vähän epäillen.
Toisen kerran oli hän taas kesäkuulla etsimässä sudenpesää, ja kun hän lähestyi erästä vuorenrotkoa, jota hän jo ennenkin oli epäillen katsellut, juoksi häntä vastaan 7 sudenpentua. Hän arveli pentujen kuulleen hänen askeleensa ja luulleen äitinsä olevan tulossa.
Myönnä se", sanoi hän taputellen olkaani ja silitellen hiuksiani. "Se on kyllä totta, rouvaseni, minä sen kyllä myönnän. Mutta minulla ei ole kunnia " sanoin minä epäillen. "Sinulla ei ole kunnia tuntea minua, oli aikomuksesi sanoa; no hyvä, juuri tuon opin saat sinä nyt.
Säteilevän purppura-meren ympäröitsemänä viipyi vielä päivän kulta-kerä punertavana taivaan rannalla, ikään kuin epäillen pitikö rannan alle laskeuman, koska niin pian kumminkin oli nouseminen. Epäilivät niin ikään laulu-lintuset puun oksilla, oliko nyt yö vai päivä.
Tässä murheellisessa surevassa joukossa löytyi kuitenkin yksi, joka ei näyttänyt tietävän mistään murheesta eikä surusta. Tämä oli kunnian-arvoinen Cubulos. Hänessä tapahtui muutos tässä paikassa. Hän oli ennen ollut miettivä ja umpimielinen, alinomaa peläten syntiä, ja epäillen uskoansa.
Reita katsoi häneen arasti ja kuin jotakin epäillen, mutta ei virkkanut muuta kuin: Joudutaan pois! ja pyrki suksineen, jotka olivat siinä, mihin hän ne ahoa ylös rientäessään oli jättänyt ja johon he tulta pakoon hyökätessään olivat pysähtyneet. Silloin muisti pastori omat suksensa ja lähti niitä noutamaan.
Niin, minä vaan ajattelin, että sitä sinä ehkä pelkäät, kun olet niin mietteissäsi alinomaa. Elä ennustele semmoisia. Enhän minä ennustele. Sanon vaan, ettei se niin kauheata olisi, jos siksi kävisikin. Onhan se tapahtunut muillekin Ole jo vaiti, minä en kärsi kuulla enempää. Hän oli kiivas, Elli tuskin uskalsi puhua enää mitään. Pidätkö sitä niin suurena häpeänä, hän kuitenkin sopersi epäillen.
Päivän Sana
Muut Etsivät