Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
"Oletteko Uutisen herrasväki?" kysyi kauppias kohteliaasti. "Olemme, olkaat hyvä ja astukaat sisään," sanoivat molemmat ystävällisesti. Kauppias astui samaan pieneen hupaiseen saliin, ja istui hänelle asetetulle tuolille; vielä hän epäili, kuinka tulonsa puhdistaisi, kun tyttö vilkkaasti tuli sisään huutaen: "Isä, äiti, tämä on se hyvä herra, joka viime vuonna sormuksen minulle antoi!"
Juuri samassa silmänräpäyksessä lennähti musta lumipilvi auringon eteen, ja huone kävi miltei pilkkopimeäksi. Hetkinen vielä! Lyhyt hetkinen vain! rukoili Bertelsköld, saaden tuskin sanaa suustaan. Kreivin muuten heleä ääni oli nyt niin tavattoman kaiuton, että Kreeta epäili. Mitä vielä tahdotte? kysyi hän, vasten tahtoaan vapisten. Pyydän vain ... viiden minuutin aikaa.
Ei kenelläkään ole mitään oikeutta minun omaisuuteeni; ainakin tässä hän kummastuksekseni epäili ja hämmenteli ei, ei kenelläkään ole mitään oikeutta minun omaisuuteeni ja sinä olet minun omaksi otettu poikani.
Hän tapaili hieman sanoja, sillä hän pelkäsi ehkä kuitenkin vähän, että tuo raivostunut tyttö tunsi asianlaidan ja voisi kertoa ääneensä koko jutun, kun hän oli noin suuttunut. Mutta vanhempi sisar epäili liian paljon nuorempaansa eikä ollut uskonut hänelle salaisuuksiaan.
Kapteeni Lilje aukaisi julmistuneena oven huutaaksensa isäntää, kenties myös jouduttaakseen muukalaisen poistumista vähemmän hellätuntoisella tavalla. Mutta kun ovi avautui ja vieraat näkivät aseellisen merimiesjoukon, niin he kalpenivat, ja toinen luki toisensa silmistä sen, mitä itsekin epäili: meidät on petetty. Mitä tämä merkitsee? kysyi tuokion vaitiolon jälkeen kapteeni Lilje.
Hän epäili hetken, oliko se todellakin Sérafine, sillä hän ei ollut nähnyt Sérafineä moniin kuukausiin ja nyt näytti hän omituisesti muuttuneelta; mutta hän ei voinut erehtyä Reinen suhteen, jonka kauniit kasvot olivat olleet häneen päin kääntyneinä ilman että tyttö kuitenkaan tunsi häntä.
Yli kaksitoista vuotta olivat he Kertun kanssa olleet naimisissa ja koko tänä aikana ei kapteeni ollut kertaakaan unohtanut tarkkaan tiedustaa missä Kerttu kulloinkin on ja aina joutunut suuresti huoliinsa, jos epäili vähintäkään pahaa Kertulle voivan tapahtua, vaarasta puhumattakaan.
Sillä kuinka saattoi ilman mallia tietää millaisena pitää olla! Ja sitäpaitsi Kerttu suuresti epäili, että Hanneksella itsellään oli jokin salainen malli, jonka mukaan hän arvosteli ihmisten käyttäytymistä.
Ja vaikka hän etuoikeutetussa rengin asemassansa olikin silloin yöllä voinut noita etuoikeutettuja siveellisyysvapauksiaan tarkoittaen ylpeästi kehaista, että: »toista se on renkimies ja toista pappi», niin tajusi hän vaistomaisesti, että asia on toiselta puolen katsottuna ihan päinvastoinkin, sillä nainen, näet taas arvelee, että: »toista se on pappi kuin jokunen renkimies». Pastorin lahjoistakin hän siis ynseänä epäili, että se niillä vain yrittää kylvää asiaan sameaa hietaa.
Mutta katsokaahan tuonne, neiti, se on suuremmoista, sanoi Henrik koettaen jo muuttaa keskustelun ainetta toisaalle. Neiti Hanna katsahti taas ja sanoi vaan: "ai kuinka kaunista". Sitten kääntyi taas takasin ja hänellä oli selvästi mielessä vielä kysellä samoja asioita, mutta hän ikäänkuin epäili, ja sanoi vaan yleisesti: No kertokaa minulle jotain Turusta. En minä ole koskaan siellä käynyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät