United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kiesi oli jo kadonnut tien käänteesen, jossa metsä vielä päälliseksi oli niin tiheä, että puiden välistä oli aivan mahdoton nähdä ajajia. Lahja mietti hetkisen huutaaksensa matkustajia, mutta luopusi heti siitä, kun hän samassa havaitsi, että hänen pulansa vähintäkin luutnantissa herättäisi pikemmin pilkantekoa kuin sääliväisyyttä.
Peljästyksissään nousi emännöitsiä ylös ja aukasi ikkunat; mutta ennenkuin ennähti ovelle huutaaksensa apua, lievensi äkkiä purahtava kyynelten virta sitä painoa, joka ensin uhkasi viedä häneltä hengen. Hän viittasi rukoilevalla tavalla rouva Goldstrawille, ettei hän jättäisi häntä, ja rouva pysyi siis paikallaan kunnes itku asettui.
Kapteeni Lilje aukaisi julmistuneena oven huutaaksensa isäntää, kenties myös jouduttaakseen muukalaisen poistumista vähemmän hellätuntoisella tavalla. Mutta kun ovi avautui ja vieraat näkivät aseellisen merimiesjoukon, niin he kalpenivat, ja toinen luki toisensa silmistä sen, mitä itsekin epäili: meidät on petetty. Mitä tämä merkitsee? kysyi tuokion vaitiolon jälkeen kapteeni Lilje.
Mutta sekin on mahdollista, että hänen saappaansa olivat liiaksi ahtaat ja että hänen sen vuoksi oli vaikea nousta ylös tuolilta. Linka hämmästyi ensi aluksi tästä sydämellisestä johdannosta, sitte pakeni hän häveliäästi punastuen isänsä viereen, ikäänkuin huutaaksensa häntä puolustuksekseen näin odottamatonta ryntäystä vastaan.
No, kuinka voi tuo villitty? virkkoi hän kääntyen oveen päin, joka narahti auvetessaan, ja puhutellen isäntää, joka tuli tiedustelemaan hänen vointiansa. Hän voi paremmin, sanoi isäntä: hän on kokonaan pyörtynyt. Todella? kysyi herra. Niin, vaan ennen pyörtymistänsä kokosi hän kaikki voimansa huutaaksensa teitä kaksintaisteluun.
Siten hän ei saattanut hänestä erota ja hän avasi huulensa vielä kerran huutaaksensa Publiusta nimeltä. Kun hän alkoi tunnustaa Roomalaiselle rakkauttansa, ikäänkuin viimmeistä perintöään, Publiuksesta tuntui, kuin janoovasta, jota viedään uhkuvan lähteen luo sitä vasten, että häntä kiellettäisin kostuttamasta huuliaan sen raittiissa vedessä.
Olipa ikään kuin hänen henkensä nyt olisi tahtonut everstiä suojella nyt kun kaikki muut olivat hänen hyljänneet! Eikö tuo ollut Liisin haamu, joka nyt, kun kaikki lempi-äänet perheen isän ympärillä olivat vaienneet, astui alas, yksin huutaaksensa hänelle yön hiljaisuudessa: minä lemmin sinua! minä lemmin sinua!