Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Tavataan! (Itsekseen, vellikattilaa liedeltä pöydälle hakien) Tavataan sitä taivaassa kerran... Luukaskin siellä vain veisaa enkelien parissa ... ja enkelit kuuntelevat silloin ja kyselevät toisiltaan, jotta onkohan tuo se hurskas ja jumalaa pelkääväinen Luukas Filemon Koikale, joka noin korkialla äänellä veisaa, niin jotta muiden ääntä ei kuulukaan. (Ottaa lusikan seinän raosta ja ryhtyy kattilasta syömään) Onkin nyt oikea jouluvelli, kun vaan olisi ... ja onkinhan sitä sitäkin... Sohvi!... Tuopas sieltä kaapista se puulasku! (Sohvi riennättää laskun. Luukas nuuhkasee ja ryyppää)
Missä muussa leilissä aaltoilisivat mehuisat virrat kuin viinitynnyrissä? Ja käydessänsä kohisee, porisee ja sihisee viini myöskin, ja ne ne juuri ovat enkelit, jotka viiniaalloissa uiskentelevat ja laulelevat iloisia lauluja. Niin, niin! ei mummo mitään muuta sulhoa tarkoittanut kuin tynnyriseppää, ja siinä päätöksessäni minä pysyn".
Niin kauniisti he puhuivat, ettei hän uskaltanut ajatella sitä todella hänen omaksi suomeksensa. Samaa, juuri samaa se oli sittenkin ihan tutut sanat noin, noin juuri mekin sanotaan. Ja kuitenkin oli aivan kuin eivät ihmiset olisi puhuneet, vaan enkelit soittaneet harpuilla Kertun kieltä.
Lauseita ja kohtia hänen rukouksissaan, jotka silloin menivät huomaamatta ohitseni on sittemmin palannut mieleeni kuin lohdun enkelit. Emme huomaa niitten tuottamaa vaikutusta, ennenkuin olemme jättäneet ne kauas taaksemme. Säilytettyämme niitä sisässämme vuosikausia ja sitten silmäillessämme niihin näin toisissa oloissa, havaitsemme niitten huomaamattamme painaneen merkkinsä meihin."
Vaikeata on sanoa pahat vai hyvätkö enkelit voittivat Saaran, kun hän hetkisen perästä kovan sisällisen taistelun jälkeen sysäsi luotansa rukoilevan isän ja kääntäen kasvonsa pois hänestä lausui: «On turhaa! minä olen päättänyt, minä menen Schwartzille puolisoksi, menen sinne, mihin kohtaloni minua kutsuu!»
"Oliko se unelma, vai oliko se minun Valdemarini, joka särki sen kauhean rautaoven, mikä sulki minulle määrättyä ikuista hautaa?" kysyi Signe jotenkin innokkaasti ja tuijotteli ympäri huonetta. "Hän se oli," vakuutti Dorothea. "Sinä saat pian painaa hänet sydämellesi." "Oletkos enkeli taivaasta?" kysyi Signe. "Ei, sinä olet varmaan ihminen, sillä enkelit eivät voi itkeä."
ELMA. Teitä pyydän istumaan, mun herrani. TYKO (erikseen). Tämä katsanto, taitaahan se enkelit lankeemukseen vietellä. Mutta nielköön mun pimeyden kurimus, jos horjahdan. (
Kun siten rakastaa, huomaa onnessakin totuuden yhtä syvästi kuin muutamat sankarit suurien tuskien valossa. Kun siten rakastaa, ei erota toisistaan kauneutta, joka muuttuu rakkaudeksi ja rakkautta, joka muuttuu kauneudeksi, eikä tiedä, missä tähden tuike päättyy ja yhteisen ajatuksen suutelo alkaa. Kun siten rakastaa, tulee niin lähelle Jumalaa, että enkelit ottavat meidät haltuunsa.
Kukat, enkelit siinä leijas Yli
Kolme enkeliä tuli, kynttilät kädessä; heillä oli valkeat vaatteet yllä ja kultaiset kruunut päässä, ja he veisasivat niin kauniisti ja ihmeellisesti: Herätkää, herätkää, Tyköni kaikki tulkaa!... He tulivat aina lähemmä ja lähemmä, ja Juoseppi kävi uskalluksella heitä kohden, huutaen: "Hyvät Jumalan enkelit ottakaatte minä kanssanne ja viekäätte minä isäni ja äiteni tykö!"
Päivän Sana
Muut Etsivät