Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025


Katri äidin kumppanina häsysi ja akkunan takaa huusi: »Tule niitylle, siellä on marjojaNiin mieltä karvasteli, että hampaat puristausivat yhteen ja vasta kotvasen ajan kuluttua purskahti itku, tuli äkkiä kuin ukkosen sade. Mutta karkaamis-ajatus ei ollut kuitenkaan täydellisesti haihtunut. Uudestaan se elpyi taas, ja tuli entistä valtavammaksi. Minä päätin karata metsään.

Emännän kanssa puhelusta elpyi Jukke, pesi kasvonsa, kopisteli vaatteitaan ja lähti taas tapaamaan ukko Koposta. Mutta portista kadulle astuessa taas sävähti koko ruumis kylmäksi, kuni vedellä valaen, ja tuntui, että jokahinen häntä katsoo ja osottaa sormellaan: kas tuossa. Meni kuitenkin Kopolan ukon luokse.

Tuosta jo kammostui sotalaumojen pää Agamemnon, haavast' uhkuvan noin kun tumman huomasi hurmeen; itsekin kammostui Menelaos, mies sotimieli. Vaan vyöst' ulkona kun näki kärjen väät, siderihmat, jälleen ennalleen uron elpyi rohkeus rintaan.

»On meillä yksi», vastasi Elina. »Jaakko-ukko soitteli mielellään ennen muinoin, milloin meillä oli iloa talossa. Ehkäpä hänellä vielä on vähän ääniä jäljellä vanhassa viulussaan.» »Jaakkohuusi Yrjö, ja taas elpyi uusi muisto hänessä. Olivathan hekin ennen olleet hyvät ystävät ja Yrjö muisteli olleensa Jaakon suosiossakin. Missä hän oli?

Nymarkin katse kirkastui, kun hän astui saliin ja molempain herrain olennossa ilmestyi kohta tuo äänetön ihaileminen, joka aina tekee naiseen vaikutuksen. Alma asettui sohvaan, John istui siinä lähellä nojatuolilla ja Nymark kiikkutuolissa vastapäätä. John oli vakava ja harvapuheinen, mutta siitä huolimatta Alma elpyi vilkkaasen keskusteluun vieraiden kanssa. »Hauskaa, että tulitte», hän sanoi.

Tästä hetkestä elpyi hänen uskalluksensa ja luottamuksensa. Mohikani oli nähnyt hänet, hän tiesi siis hänen olevan saarella; heti kylliksi pimeän tultua ryhtyisi hän epäilemättä tarpeellisiin toimiin hänen pelastamistaan varten. Hänen noudattamansa suuri varovaisuus osoitti että hän tiesi vihollisen olevan mailla, ja Mabel luotti täydellisesti hänen sukkeluuteensa ja taitoonsa.

Se tuntui niin rakkaalle työlle, ett'en koskaan ennen elämässäni ollut työtä tehdessäni viettänyt niin onnellisia ja tyytyväisiä hetkiä, kuin nyt. Silloin sain jonkunlaisen vakuutuksen siitä, että Korkeimman johdatus oli askeleitani ohjannut vaivaloisen valmistautumiseni ajalla opetustointa kohden. Siitä elpyi minussa myöskin uusi toivo, että lopullisestikin onnistuisin päämääräni saavuttamisessa.

Enon omistama talo myytiin, täti osti tämän paikan, ja me muutimme tänne. Tuntui siltä kuin pelkkä olemassaolo nyt olisi tuntunut tädistä nautinnolta. Hänen päättävä toimeliaisuutensa ei enon tahdon lamauttamana sittekään ollut hävinnyt. Nuorteana nousi se pakollisesta levostaan. Täti puuhaili, järjesteli ja nautti. Hän elpyi, minä etenin hänestä.

Kaikuva naurunrähäkkä kaikui hänen korviinsa ilkeänä painajaisena asuntoonsa asti. Mutta voitonvarmuus elpyi lakkolaisissa täydessä mitassaan. Sitä täydensi lopullisesti, kun Tolvanen tuo tukipylväs Jumalan ja ihmisten edessä saapui raskaalla kädellä piirtämään nimensä papereihin.

Muistossa elpyi kuva kuvan perästä, syntyi ja selveni, yksi kohta sieltä, toinen täältä, niin että pian oli suuri joukko kuvia, jotka kokoontuivat yhteen, lähestyivät toisiaan ja muodostivat kokonaisuutta. Ja niin eläväksi ne muuttuivat, että Elsa näki ne aivan kuin silmäinsä edessä. Kun hän nyt pian pääsisi kotia!

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät