Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Turhaan kandidaatti häntä rukoili pysymään paikoillaan ja luottamaan häneen, joka kyllä vielä löytäisi Petrean turhaan! Elise ei häntä kuunnellut, levähtämättä hän etsi lastaan. Kandidaatti ei tahtonut kauaksi aikaa jättää häntä yksiksen, vaan palasi usein hänen luoksensa sillä välin kuin Henrik huusi ja tähysteli puiston toisella puolella.
Täydessä taistelun touhussa noustiin pöydästä ja palattiin vierashuoneesen. «Soittoa! Taivaan tähden, soittoa» huudahti assessori epätoivoisesti, ja everstinrouva ynnä Elise riensivät pianon luokse.
«Oi, sitä tuskin luulen!» arveli Elise itsekseen. «Hän puhuu tähän kaupunkiin muuttamisesta», jatkoi laamanni, «ja minä toivon voivamme taivuttaa hänen tekemään niin!» «Oi, sitä minä en tahdo toivoa!» ajatteli Elise. «Tehkäämme kaikki voitavamme saattaaksemme hänen olonsa täällä niin miellyttäväksi kuin mahdollista. Olen pyytänyt häntä huomiseksi päivälliselle...»
Heti esimiehen hopeahäiden jälkeen silloin kiintyi eräällä taholla huomio minuun mieheen, jolla ei ollut perittyä nimeä ja jolla näytti olevan halu luoda tulevaisuutta itselleen ja No niin, minä sain tehtäviä, jota paitsi vielä köyhyys ahdistaisi Sinua ja minua! Hän ei tiedä mitään muut ovat vaiti. Ja tänä iltana? Oi, Elise! Mieltäni polttaa suurempi tuska kuin uskotkaan. Armahda heikkoa kurjaa!
Laamannin oli vaikea saada kuulijaa ehdotellessaan tuohon syreenikujaa, tuohon hyötymansikkamaita, lehti- ja huvimajaa. Kovin häntä harmitti tilan puute. »Jospa saisi tuon puretuksi!» hän lausui keppinsä ponnella koputtaen korkeata punaista lauta-aitaa, joka toisella puolella oli puutarhan rajana. »Katsos tähän, Elise!
Minä kyllä rakastan Jacobia, mutta eihän hänellä ole mitään eikä hän vielä olekaan mitään!» «Mutta, ystäväni, hän voi saada ja hänestä voipi tulla. Minä tunnustan, Ernst kulta, että luulen hänen paraiten kaikista tuttavistamme sopivan Louiselle mieheksi, ja minä puolestani sanoisin häntä mielelläni pojakseni.» «Sanoisitko, Elise? No, silloinhan minäkin saanen valmistua tekemään samoin.
Tytärten kolme valoisata, hauskaa huonetta oli yläkerrassa ja ne olivat somasti vaikka yksinkertaisesti sisustetut. «Täällä he viihtyvät hyvin!» lausui isä loistavin silmin katsellen ympärilleen. «Etkö sinäkin luule niin, Elise? Saattakaamme koti heille niin miellyttäväksi, ett'eivät halua siitä luopua, paitsi tärkeistä ja pätevistä syistä.
«Ernst, voimani ovat vähäiset», vastasi Elise pusertaen rikki kyyneleen, «eikä kukaan tunne sitä paremmin kuin sinä; mutta tahtoni kyllä on harras; minä koetan parastani, ja sinä tuet minua!» «Niin! koettakaamme molemmat!» huudahti laamanni iloisesti nousten seisoalleen. «Kiitos Elise! Kiitos kultaseni!» hän jatkoi hellästi suudellen häntä kädelle, «menenkö heti noutamaan tänne lapsen?
Elise istui yksityishuoneessansa. Hän itki vielä katkeria kyyneleitä. Oli hämärä.
«Rukoilen teitä, kuulkaa minua!» jatkoi Elise. «Jacobi, sanokaa minulle olenko antanut teille aihetta halveksimaan itseäni?» Jacobi säpsähti. «Millainen kysymys?!» sanoi hän, sammaltaen ja kalveten. «Ja kuitenkin», jatkoi Elise liikutettuna, «minun täytyy kysyä! Tän'iltainen käytöksenne on antanut minulle syytä siihen?
Päivän Sana
Muut Etsivät