Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Mihinkä matka pitää ties sen? Tuskinpa enää muistetaan, mistä tultiin! SIHTEERI. Herra, herra! EGMONT. Minä seison korkealla, ja minä voin, ja minun täytyy vielä korkeammalle kohota. Minussa tuntuu olevan toivoa, rohkeutta ja voimaa. En vielä ole kerinnyt yhä kohenevan kunniani kukkulalle; ja jos minä kerran siellä ylhäällä seison, niin tahdon minä lujana, pelkäämättä seista.
Kuningas on kauvan toiminut varmain perustusten mukaan; hän näkee, että hän ei sillä tavoin saa mitään aikaan; mitä siis on pikemmin luultava, kuin että hän koettaa jotakin toista keinoa? EGMONT. Sitä min' en usko. Kun tullaan vanhaksi ja ollaan niin paljon koettanut, ja kun maailma ei tahdo kuontua oikeaan reilaan, niin johan tuosta täytyy lopulta saada kyllänsä.
Minä kiitän teitä Saladinini hengestä ja toivon teille onnellista matkaa, herra kapteeni. Sen sanottuaan markiisitar Egmont väistyi kapteenin tieltä ja antoi arapialaisensa puhaltaa semmoiseen menoon kuin olisi sillä jalkojensa alla ollut erämaan polttava hiekka. Pian oli hän kadonnut Solnaan menevälle tielle. No, lempo vieköön! huudahti kapteeni. Mikä nainen! Kuinka ylpeä, kuinka miellyttävä!
Eikähän ensinkään yhteen, vaan yhden muutamiin, siihen kansaan, joka vanhenee herransa silmän alla. Senpä ainoan kansan oikeus muka lienee tulla ymmärtäväiseksi. ALBA. Ehkäpä juuri sentähden, että se ei ole saanut olla omassa varassaan. EGMONT. Ja senpä tähden ei kernaasti tahdo heittää ketään muutakaan omaan varaansa.
Itse sanoo hän: "kaikki taantuvaiset ja hajoomaisillaan olevaiset ajat ovat subjektiivisia; mutta kaikkein edistyväin aikain suunta on objektiivinen. Henki, joka pyrkii eteenpäin ja luo suurta, ei sukellu itseänsä miettimään se on kivulloisuutta." Italian matkalla valmistui "Ifigenie" ja "Egmont"; siis niistä sananen. Ifigenien aine on muinaiskreikkalainen, mutta henki ja luonteet ovat uutta.
KLAARA. Kun Egmont ohi ratsasti ja minä ikkunaan lensin, niin toruittenko mua silloin? Ettenkö itsekin tullut ikkunan eteen? Kun hän tänne katseli, hymyili, päätään nyökytti, mua tervehti, oliko teillä mitä sitä vastaan? Ettenkö hyvin tuntenut, että teitä kunnioitetaan tyttäressänne?
Katsokaas, tuo pitkä herttua on hahmoltaan vaseti kuin umpilukki, ei niin kuin joku mahakas maukku, n'ei hetikään ole niin tihulaisia, vaan tuommoinen pitkäpiippa, laihankälppä hapsinkakkijainen jok' ei haaskasta saa täyttään ja vetää oikein hienoja kinosäikeitä, mut sen sitkeämpiä. JETTER. Egmont on Kultaisen Taljan ritari. Ken uskaltaa häneen kättä puuttaa?
EGMONT. Mitä kuuluu? SIHTEERI. Min' olen altis, ja kolme airutta on vartoomassa. EGMONT. Minä lienen mielestäsi viipynyt kovin pitkään; sinä olet niin tyytymättömän näköinen. SIHTEERI. Teidän käskyänne noudattaen olen minä ollut odottamassa jo kotvan aikaa. Täss' on paperit. EGMONT. Donna Elviira arvaten suuttuu minuun, kun saa kuulla, että minä olen sinua näin kauvan viivyttänyt.
En minäkään koskaan voi unohtaa kahakoitamme, jatkoi kuningas, ilostuen noista hauskoista muistoista. Kreivitär de la Marckin jälkeen ei minulla Parisissa ollut pelättävämpää vihollista kuin kreivitär Egmont, ja voinpa lisätä, ei myöskään luotettavampaa ystävää. Uskotteko, että nuo viehättävät naiset ahdistivat minua ankarasti, niinkuin sanoivat, yksinvaltaisten mielipiteitteni vuoksi.
Paul Bertelsköld seisoi hiljaa ja haaveillen ikkunan luona, kun raikas nauru sattui hänen kuuntelevaan korvaansa. Se oli markiisitar Egmont, joka nousi pöydästä ja laski leikkiä siitä tukaattikääröstä, jonka hän oli voittanut Englannin lähettiläältä. Myöntäkää, mylord, sanoi hän, että nämä ovat hyvin käytettyjä rahoja!
Päivän Sana
Muut Etsivät