Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. marraskuuta 2025
Eevan sisar eli miehensä kanssa ei juuri varoissa, mutta ei myöskään sanottavassa köyhyydessä. Heillä oli ainoastaan yksi lapsi, nelivuotias tytär elossa. Tiina täti ei ensin tuntenut sisartaan: mutta kun viimein tunsi, otti hän hänen iloisesti vastaan, ja Johannes pääsi pian nelivuotisen Annan ystävyyteen, vielä samana iltana. Eeva sai surukseen heti kuulla, että hänen matkansa oli turha.
EEVA. Sinä tekisit sen? Haa! saisitpa plyijyä kinttuihis herroiltani. EENOKKI. Minulla on pyssy ja. EEVA. Joka ei tapa varpustakaan. EENOKKI. Tappaa vaihka noitaämmän, vaihka perkeleeltä riivatun tytön. AAPELI. Elkää riidelkö, elkää riidelkö, ja sinä, Eenokki, elä huoli juuri enään soimata Eevaa.
Näytti siltä kuin jokin tuntematon salaperäinen voima, jota uskonto ja järki turhaan nousivat vastustamaan, olisi heihin vaikuttanut. Eeva esti Falkenbergin tempaamasta takaisin medaljonkia. Sormus on hänen, sanoi hän; kuninkaalla ei ole siihen mitään oikeutta; mutta jos te rakastatte kuningastanne, kreivi Torsten, ja jos rakastatte isänmaatanne, niin antakaa hänelle sormus takaisin!
Nuori leski näytti linnan katselemiseen niin kiintyneen, ettei hän enää huomannutkaan peräkannella olevaa vieruskumppaniaan. Sattumalta pudotti hän sillävälin matkalaukkunsa; hovimies, kreivi Torsten otti sen ylös ja ojensi sen leskelle, sitä sen enempää ajattelematta. Antakaa minulle sisällys, niin kreivi saa pitää kuoren, sanoi Eeva Rhenfelt huolettomasti, linnan varustuksia yhä tähystellen.
PASANTERI. Sellaiseksi olen minäkin huomannut Eevan, ettei hän laske syrjäistä kurkistelemaan sydänkammioonsa. Tuossahan hän jo tuleekin. Mahtaa olla tyttöparalla sydämessä tuska. EEVA tulee pakkahuoneen siltaa oikealta ja katseltuaan ympärilleen laskeutuu laiturilta portaita alas näkymättömiin. JUNKKA hiipii laiturille kurkistelemaan alas pollarin suojasta.
Tuohon harrasmieliseen, hiljaiseen, haaveksivaan resedaanko? Se on mahdotonta. Onhan hän sitäpaitsi ihan lapsi. Turussa on muita, vanhempia ja keikailevampia tyttöjä. Eeva Lindqvist esimerkiksi. Hän on kaunis, sukkela ja tulinen, samoin kuin Paul. Se on mahdollista. Suokoon Jumala, että hän olisi rakastunut korviansa myöten; se on lastentauti, josta aikaa myöten paranee. Vai niin? Niinkö luulet?
rukoilevat ja rukoiltu ei vastaa, vaan oikein heitä himoon yllyttääkseen ylhäällä pitää, näyttää makupalan. He sitten poistuivat kuin pettyneinä; ja me nyt lähestyimme puuta suurta, mi kyyneleet ja pyynnöt parhaat torjuu. »Ohitse käykää liki astumatta! Puu korkeammall' on, jost' Eeva puri, ja tää on kasvanut sen siemenestä.»
Se on minun poikani! Mutta kun Eeva kuuli Johanneksen aikovan saarnata naapuripitäjän kirkossa, oli se hänestä vihdoin otollinen. Johannes ajatteli: «Minä saan käydä Harmaalassa, minä pääsen paroonille tutuksi. Ehkä saan Marian kanssa siellä viettää kesäni.
Ensimmäisen jäykän tervehdyksen perästä meni laamanni takaisin työhuoneesensa. Tuon miehen läsnäolo oli hänelle vastenmielinen. Leonore oli kohtelias, melkeinpä ystävällinen majurille. Hän tahtoi niin mielellään pitää siitä, jota Eeva rakasti.
«Mitä tahdot minusta, Leonore?» kysyi Eeva maltittomasti, mutta kuitenkin liikahtamatta, «olenhan pyytänyt saada olla yksinäni.» «Oi, en voi jättää sinua, Eeva! Miksi istut täällä näin kosteana, kylmänä iltana ja sitten vielä maassa? Oi! tule kotiin, tule kotiin minun kanssani!» «Mene sinä kotiin, Leonore! Tämä kostea ilma ei sovi sinulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät