Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Puussa hänen yllään huhui pöllö ja lähettyvillä ulvoi susi. Hän jähmettyi pelosta. »Oi Jumala, Jumala», hän huudahti, »mikä kauhu minut valtaakaan. Olethan Sinä, rakas Jumala, täälläkin kumminkin luonani. Sinun edessäsi on yökin valoisa. Sinä näet minut. Missä ei ole ainoatakaan ihmistä, siellä olet Sinä. Sinä et milloinkaan hylkää niitä, jotka Sinuun turvaavat.
Sinulla on elämä edessäsi. Tahdon elää sinun elämääsi. En vain tätä, täällä pinnalla, vaan myös sitä siellä alhaalla pohjavesissä. Noin nousi ja laski, läikkyi ja väikkyi heidän keskustelunsa. Joka aamu erkanivat he jälleen, mutta joka ilta painautuivat he jälleen aina lähemmä toisiaan. Oli kuin olisi pimeys valkeutta, valkeus pimeyttä rakastanut. Siksi yhtyivät he yön kuutamolla.
Sinulta minä saatan pyytää sitä, sillä minä minä olen tehnyt sinulle väärin kerran. Minä en häpeä nöyrtyä sinun edessäsi.» Vik ei vastannut. »Mutta en minä olisi tullut sinunkaan luoksesi ainoastaan liikettäni pelastaakseni, itse pystyssä pysyäkseni.» »Hm. Sinä uhraat itsesi tietysti niitten tähden, jotka sinä saatat perikatoon.» »Minä en saata ketään perikatoon.»
Minä otin nämä maat omikseni ensimmäisen tulijan oikeudella. Nyt niitä täällä joka nurkassa vilisee! Jos milloin metsälle menet, heti on siinä outo suksenlatu edessäsi. TUURA: Niin on asia kuin sanot. Mutta... Minun taloni ei saa olla mikään markkinapaikka. Minä en tahdo kuluttaa kyynärpäitäni vieraiden ihmisten tungoksessa. Minä en tahdo olla heimon orja!
Olen sen verran selvinnyt, että ajattelen, että nyt voisi merkitsevästi sanoa: Pitäkää se, se on teitä varten tehty, mutta minä otan sen ja sanon: Neiti on hyvä ja käy sisään minun täytyy.... Mitä minun täytyy? Muuttaa vaatteet. Missä ne onkaan? Seison hetken päästä edessäsi salissa, miten kuten pukeutuneempana, ainakin oli minulla, mikäli muistan, kengät ja jauhoton takki.
Santaniemi on monessa polvessa kuulunut neiti Furumarkin suvulle kertoi rouva Bergendahl, sillä välin kuin he kulkivat leveätä sannoitettua ajotietä pitkin. Kaikki täällä onkin hyvin säilynyttä ja kunnossa pidettyä vanhoista ajoista asti, niin että sitä oikein mielikseen katselee. Tuossa nyt näet talon päärakennuksen suoraan edessäsi.
Oi terve sä laulun ruhtinas taas, nyt ottaos haltuusi kruunus ja maas, se kansa mi nukkui horros-unta, kun synnyit sä, kantelo vierelläsi, sun laulus nostama valtakunta nyt seisoo nuorra sun edessäsi: se vastalahjaksi lauluistas, sä Herran voideltu ruhtinas, nyt tarjoo laakeriseppeleen ja tien sun kansasi sydämeen.
Muistatko Helena, kysyi Georg, kun varsa oli varmasti hänen vallassaan, muistatko kuinka me ratsastimme teidän ponillanne ja kuinka minä häpäsin itseäni sinun edessäsi? Muistan. Mutta kyllä nyt ainakin ovat rollit vaihtuneet. Minua pelottaa hirveästi. Kuule, Georg, eikö tämä todellakin ole vaarallista?! Nur ruhig, sanoi Georg.
"Seisooko Herran enkeli edessäsi, muuten jatkakaamme Jehovan nimessä matkaamme!" Hän kehoitti jälleen eläintä, mutta hevonen vavahteli ja karahti taas pystyyn... Tällöin hajosi äkkiä tomupilvi, ja valo, hohtavampi kuin Syrian värisevä vaaleansininen keskipäivän-ilma, ja jota seurasi kummallinen jylinä, loisti matkustajain ympärillä ja verhosi koko tienoon, vuoret, metsät, erämaan, valomereen.
Vanhurskaus ... musertava laki ... sieluni menehtyy ... niinkuin vuoret vyöryvät nuo äärettömät vaatimukset sen yli... Herra, kuka voi sinun edessäsi kestää... Eikä kuitenkaan ole mitään pakopaikkaa... Hirmuinen Jumala ei myönnytä kirjaintakaan pyhästä laistaan ... minun täytyy ... minun täytyy..."
Päivän Sana
Muut Etsivät